Keskustan Jani Ylälehto (oik.) sai ratkaisevaa tukea aluevaltuustopaikkaansa sitoutumattomien Pihtiputaan Parhaaksi -ryhmältä. PP-ryhmän kunnanvaltuutettu Onni Nykänen oli mukana Ylälehdon vaalikiertueella Kinnulassa.

Suomen ensimmäiset aluevaalit sujuivat pohjoisessa Keski-Suomessa paljon paremmin kuin osattiin odottaa. Sekä Pihtiputaalta että Viitasaarelta pääsi kaksi ehdokasta Keski-Suomen hyvinvointivointialueen aluevaltuustoon, johon valittiin kaikkiaan 69 valtuutettua. Pihtiputaalla osattiin hieman odottaa keskustan Jani Ylälehdon menestymistä, mutta SDP:n Kari Parkkosen läpipääsy oli monelle yllätys – myös hänelle itselleen.

Jani Ylälehto sai peräti 1 256 ääntä, jolla hän sijoittui Keski-Suomen äänten vertailuluvuissa yhdeksännelle sijalle. Äänistä 1 103 tuli Pihtiputaalta. Jyväskylässä Ylälehdolle antoi äänensä 77 äänestäjää.

Kari Parkkosen äänisaalis oli 441, joista 328 tuli Pihtiputaalta. Jyväskylästä Parkkonen sai 53 ääntä.

Muut paikalliset ehdokkaat jäivät kauas valtuustopaikasta. Kinnulan ääniharava oli keskustan Samuel Demarco 246 äänellä. Kokoomuksen Anitta Hakkarainen sai 185 ääntä ja SDP:n Juha Urpilainen 123 ääntä.

Pihtiputaalla oli neljä Perussuomalaisten ehdokasta. Marko Tiainen sai 50 ääntä, Marko Korpikoski 30, Marjo Tiainen 27 ja Virpi Pulkkinen 10. 

Jani Ylälehto kiittää Pihtiputaan Parhaaksi -ryhmän mukaanlähtöä hänen vaalityöhönsä. Sitoutumattomien ryhmä ei asettanut omaa ehdokastaan, vaan tuki Ylälehtoa, jotta Pihtiputaalta varmistettaisiin ainakin yhden ehdokkaan läpimeno.

– Yhteistyö tuotti hienon tuloksen. Läpipääsy alkoi käydä mielessä, kun rupesi tulemaan soittoja ja ihmiset morjestivat kampanjapaikoilla, että ovat äänestäneet minua, mutta noin isosta tuloksesta en olisi osannut haaveilla, kun keskityin kampanjassani pohjoiseen Keski-Suomeen.

Ylälehto pitää loistavana tuloksena kahden ehdokkaan läpipääsyä Pihtiputaalta.

– Porukassa ollaan. Yksi tai kaksikaan valtuutettua eivät pysty muuttamaan asioita muuten kuin puhumalla ja perustelemalla. Verkostoituminen on tärkeää. Vaikuttaminen on muutakin kuin kokouksissa istumista.

Jani Ylälehto linjaa, että terveyskeskusten ja sote-pisteiden pitää ehdottomasti säilyä haja-asutusalueilla nykyisen verkoston mukaan. Hän huomauttaa, että kokonaan uuden sote-organisaation ei pidä olla mikään Wiitaunionin tai sairaanhoitopiirin jatke.

– Systeemitehokkuutta tarvitaan. Uskon, että on siellä on mahdollisuus vaikuttaa, mutta kivinen pelto on edessä. Töitä on paljon eikä kaikki tapahdu hetkessä.

Kari Parkkonen pitää hienona, että kunnan siisti kilpailutilanne aktivoi äänestäjiä vaaliuurnille Pihtiputaan hyväksi.

– Tein selkeän suunnitelman ja noudatin sitä. En ottanut hermokerroksia, enkä osannut arvioida, miten menestyn. Ajattelin, että yksi menisi ehkä läpi, eli todennäköisesti Jani Ylälehto, ja olihan tämä minulle yllätys. Äänimääräni arvioin olevan ehkä tuo, mutta en ajatellut, että sillä pääsisi läpi. Koko Keski-Suomen pienempi äänestysprosentti vaikutti varmasti valintaani, Parkkonen arvioi. 

Kari Parkkonen pitää tärkeänä, että pohjoisesta Keski-Suomesta pääsi neljä ehdokasta aluevaltuustoon.

– Alueen  painoarvo nousi. Ennen vaaleja puhuttiin, että jos täältä saisi edes yhden. Puolueiden välinen yhteistyö on nyt hyvin tärkeää. Ollaan porukassa ja katsotaan asioita laajemmasta lintuperspektiivistä.

Hyvinvointialueen uuden hallinnon järjestämistä Parkkonen pitää kaikille arvoituksena. Hän korostaa edelleen tasa-arvoisia palveluja koko maakuntaan.

– Vaaliteemoinahan oli ihan oikeita asioita, eikä vain vaalimainospuhetta. Palvelutason säilyttäminen ennallaan onnistuu varmasti ainakin ensimmäisinä vuosina, kun valtiolta saatava rahamäärä kasvaa hyvinvointialueelle.