Valmisteilla olevan kuntarakennelain luonnos oli Pihtiputaan valtuuston käsittelyssä.
Kuntarakennelain valmistelijat saavat Pihtiputaalta lakiluonnokseen selvän kannan, jos ehtivät ja viitsivät lausunnon lukea. Osa valtuutetuista arvioi, että paperi joutuu suoraan roskakoriin, siksi siitä kannattaa kuulemma säilyttää kopioita omassa arkistossa.
— Tämä on kiero kysely eikä anna mahdollisuuksia vastata oikein mitenkään kuntien erikoispiirteistä, Ari Saastamoinen (sdp) arvosteli lausuntopyyntöä kysymyksineen.
Hän esitti, että lausunnossa vilisevät isi-lopppuiset sanat korvataan muodoilla, jotka ilmaisevat kunnan tahdon selvemmin.
— Me olemme pihtiputaalaisia ja olemme oikeasti sitä mieltä, että kunta säilyy itsenäisenä. Esitän lausuntoon lisättäväksi, ettei Pihtiputaan kunta näe alueella tarvetta kuntaliitoksille ja että yhteistoimintasopimus perustuu kuntien itsenäisyyteen.
— Itsenäisyyttä on hyvä korostaa, vaikka siitä ei lausunnossa kysytäkään, Saastamoinen sanoi.
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Saastamoisen esitykset.
Keskustan Markku Kananen korosti, miten tärkeästä asiasta on kyse.
— Lausunnon henki on selvä. Sen perusteluilla puolustetaan Pihtiputaan itsenäisyyttä ja sitä, että palvelut kuntalaisille turvataan yhteistyöllä naapurikuntien kanssa.
Markku Kananen piti kuntarakennelakiluonnosta ministeriöiden keskeisenä vipuvälineenä suurkuntien muodostamisessa.
— Lailla tähdätään suurkuntien rakentamiseen. Lisähuoli kunnissa on se, että kokonaisuuteen liittyy monia kesken olevia selvityksiä, kuten sote-alueet, valtionosuusuudistus ja kuntien tehtävien arviointi. Ministeriöissä ei näytä olevan tarkkaa tietoa edes siitä, mitä tehtäviä kunnille kuuluu.
Valtuutetut kiittelivät lausuntoa perusteellisuudesta.
— Lausunnon laadinnassa on tehty hyvää työtä, kokoomuksen Seppo Kahilainen sanoi. Hän oli demareiden kanssa samaa mieltä, että konditionaalimuodot on syytä karsia tekstistä pois.
Vasemmistoliiton Tapio Saastamoinen piti paperia sisällöltään hyvänä ja oli valmis hyväksymään siihen tehtävät muutokset.
