Tänä vuonna toukokuussa ja kesäkuun alussa saatiin nauttia epätavallisen lämpimistä keleistä. Tällä on oma vaikutuksensa myös maanviljelyyn.

Pihtiputaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen päällikkö Asta Herranen kertoo säilörehun tekemisen alkaneen tänä kesänä poikkeuksellisen varhain.

— Lämpimän sään vuoksi pellolle päästiin paria viikkoa normaalia aiemmin. Heinä kun alkoi jo tähkiintyä, tuli viljelijöille kiire.

Varhainen rehunteko ei ole pelkästään hyvä asia, sillä sen vuoksi sato saattaa jäädä pienemmäksi.

— Kun lähdetään aikaisin tekemään rehua, heinä ei ehdi kasvaa pituutta kunnolla ja satoa tulee tavallista vähemmän. Paikoin se jää jopa puoleen normaalista.

Kinnulan maaseutusihteeri Sinikka Linnakallion mukaan tilanne on melko samanlainen myös Kinnulassa.

— Osa viljelijöistä meni pelloille tekemään säilörehua jo kaksi viikkoa sitten, loput viime viikolla. Edellisvuosiin verrattuna ollaan aikaisessa, sillä yleensä rehua tehdään juhannusviikolla.

Linnakallio kertoo sadon jäävän tänä vuonna totuttua vähäisemmäksi.

— Siihen on kaksi syytä. Viime vuoden märkyys ja tämän kesän kuivuus. Aiemmat nurmet olivat harvahkoja, ja nyt kasvu kärsii kuivuuden takia.

Liitonjoella, Teerimäen tilalla asustava ja työskentelevä maanviljelijä Teemu Teerimäki pääsi rehuntekoon jo toissa viikonloppuna. Lämpö ja kuivuus saavat heinän vanhentumaan nopeasti.

— On pitänyt ruveta äkkiä hommiin. Nyt on sentään vähän tullut vettä, Teerimäki kertoo.

Sadon määrä riippuu paikasta, mutta kokonaisuudessaan se on jäämässä tavallista huonommaksi.

— Ei nyt sentään ihan heikkoa, sellainen keskiverto sato on tulossa. On ollut niin kuivaa, ettei heinä ole kasvanut kunnolla. Muramailla se on pidempää, siellä kosteus on pysynyt paremmin.