Juhlat kun Jussin päivän on, silloin taas tarkenee, lauletaan laulussa. Toivottavasti juhannuksen viettäjät muistavat pitää tolkun mukana myös vesillä. Pihtiputaalaisten ja kinnulalaisten kunniaksi on sanottava, että he näyttävät olevan niin tottuneita liikkumaan laajoilla järviseuduillaan, että toikkaroinnit ovat jääneet vähiin juhannuksena.
Kotiseudun Sanomista ei löydy kymmenen viime vuoden ajalta yhtään mainintaa juhannuksena hukkuneista. Sellaisia uutisia emme kaipaa jatkossakaan. Satunnaisia hukkuneita on ollut, kuten vuosi sitten kesäkuun alussa, jolloin mies menehtyi Muurasjärveen, mutta kaiken kaikkiaan näiden seutujen hukkumistilastot ovat yllättävänkin pienet siihen nähden, kuinka paljon Pihtiputaalla ja Kinnulassa on järviä.
Suomalaiset ovat muutenkin alkaneet tajuta turvallisen vesilläliikkumisen päälle. Hukkuneiden määrä on tasaisesti laskenut, vaikka säät vaikuttavat hieman vuosittaiseen vaihteluun.
Viime vuoden sateisen kesän jäljiltä ennakkotilastossa on ennätyksellisen vähän hukkuneita eli vain 108, joka on seitsemäntoista vähemmän kuin edellisvuonna. Kahta vuotta aiemmin uhreja oli vielä 191. Hukkumistilastot alkoivat jäädä alle kahdensadan 2000-luvulla. Tuntuu lähes uskomattomalta, että 1930-luvulla hukkuneiden vuosittainen määrä hipoi peräti tuhatta.
Siitä huolimatta on helppo yhtyä Liikenteen turvallisuusviraston Trafin lausuntoon, jonka mukaan pelastusliivit pitäisi saada pakollisiksi myös pieniin moottori- ja soutuveneisiin. Laissa ei ole pelastusliivien käyttöpakkoa, eikä soutuveneiltä tai pieniltä purjeveneiltä edellytetä edes liivien mukanaoloa.
Trafin tavoitteena on, että pelastusliivit olisivat veneillessä yhtä itsestään selvä asia kuin turvavyön käyttö on autossa. Tilastojen mukaan vesillä kuolee keski-ikäinen tai vanhempi mies pikku veneellä, humalassa ja ilman liivejä.
Samalla voisi vapaa-ajan vesiliikenteen promillerajan laskea yhdestä promillesta teillä käytössä olevaan 0,5:een. Vesillä noudatettavaan korkeampaan rajaan ei ole kunnollisia perusteita.
