Voi tuntua suoranaiselta ihmeeltä, että värikylläisestä kunnallispolitiikastaan tunnetussa Kinnulassa on ehtinyt työskennellä vasta kolme kunnanjohtajaa.

Ensimmäinen kunnanjohtaja Vilho Kinnunen palveli synnyinkuntaansa kolmetoista vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään. Nikkilän Villeä seurasi Kauko-Pekka Moilanen. Palvelusvuosia kertyi suunilleen saman verran, mutta lähtötunnelmat olivat toiset. Moilanen sai kunnan 90-vuotisjuhlavuoden alussa kunnanhallitukselta kehotuksen erota virastaan.

Tanakasta taloudenpidosta, mutta myös räväköistä uudenvuodenpuheistaan ja Kalevala-tyylisistä runoistaan tunnetuksi tullut Moilanen tyytyi päätökseen ja liukui johtajasopimuksen tasoittamaa rinnettä eläkeläiseksi.

Muiden kuntien tavoin Kauko-Pekka Moilaselle etsittiin yrityselämässä kannuksensa hankkinutta seuraajaa. Tehtävään löydettiin Jäppäjärven rannalla syntynyt Juha Urpilainen, insinööri, joka oli hoitanut johtotehtäviä mm. outokumpulaisessa Transtechin junavaunutehtaassa.

Urpilaisen alku näytti lupaavalta. Kinnula profiloitui yritysystävällisenä kuntana, joka halusi löytää uusia polkuja työpaikkojen luomiseksi. Urpilaisen johdolla kunta valitsi yhdeksi painopistealueeksi hoitoalan yritysten saamisen Kinnulaan. Niitä syntyikin.

Toinen Urpilaisen mielenkiinnon kohde oli työllistäminen. Hän laski, että kunnan työllistämiseen laittama raha tulee takaisin kasvavina verotuloina, lisääntyneenä ostovoimana ja pienenevinä sosiaali- ja terveyskuluina.

Kinnulan aktiivisuus työllistäjänä huomattiin laajalti. Menetelmistä ja kokemuksista kävi moni hakemassa oppia.
Kaikkia luottamushenkilöitä kunnanjohtajan johtamistapa ja työn tulokset eivät vakuuttaneet. Nyt riittävän iso osa kunnan luottamushenkilöistä vaatii allekirjoituksellaan kunnanjohtajan erottamisprosessin käynnistämistä.

Tämän päivän kuntajohtajia ei käy kateeksi. Vaatimukset ovat usein kohtuuttomia ja tukijat harvassa.