Ilosjoella on vireillä hanke, jota kunnanjohtaja Ari Kinnunen kuvaa rahallisesti suurimmaksi Pihtiputaalla sitten nelostien rakentamisen 1960-luvun alussa.
Pihtiputaalle rekisteröity Tuulipuisto Pihtipudas Oy on valmis aloittamaan ensi vuonna kuuden turbiinin tuulipuiston rakennustyöt. Investoinnit nousisivat 35-40 miljoonaan euroon.
Puisto tuottaisi virtaa valtakunnan verkkoon. Yhden turbiinin teho on 3,3 megawattia ja sillä on korkeutta 137 metriä.
Yhtiö hakee suunnittelutarveratkaisua kahdeksan pohjoisen Keski-Suomen kunnan yhteiseltä ympäristölautakunnalta tuulipuiston rakentamiseksi. Lautakunnan lupapäätöstä odotetaan alkuvuodesta.
Samaan aikaan on vireillä rakennuslupahakemus. Tuulipuiston sähköasema on jo saanut rakennusluvan. Hakemukset ja kartat ovat nähtävillä Pihtiputaan kunnan nettisivuilla.
Jos luvat myönnetään, valmistelutyöt tuulipuistossa voidaan aloittaa jo keväällä. Tuulipuistoyhtiö on tehnyt alueella vuokrasopimuksia noin kymmenen maanomistajan kanssa.
Tuulipuisto Pihtipudas Oy:n omistaa eurooppalainen tuulivoimayhtiö ABO Wind, joka hoitaa hankkeen rahoituksen. Kotimaisena hankevastaavina ovat tuulipuistokehitysyhtiö SG-Power Oy ja Winda Invest Oy.
Hanketta esiteltiin Ilosjoen Tahkontuvalla. Kunnanjohtaja Ari Kinnunen toivotti tuulipuiston tervetulleeksi. Kunnanjohtaja näki asiassa paljon myönteisiä puolia. Hänen mieltään lämmitti varsinkin se, että tuulipuistoyhtiö maksaa kiinteistö- ja yhteisöveronsa Pihtiputaalle.
— Kiinteistöverovaikutukset ovat merkittäviä, sillä voimalaitoksista tulee paljon enemmän verotuloja kuin rakennuksista. Kunnassa pitää koko ajan miettiä, mistä saadaan uusia tulolähteitä. Tämä olisi tervetullut lisä. Kunta ei voi tulla toimeen pelkästään säästämällä.
Pihtiputaalaisen Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Skantz huomautti, että tulossa olisi ”varmaa rahaa”. Hän arvioi, että tuulipuisto poikisi kunnalle vuosittain kuusinumeroisen summan verotuloja.
Tuulipuisto Pihtipudas Oy:n teknologiajohtaja Hannu Rantapää toivoi, että Pihtiputaalta löytyisi yrittäjiä, jotka lähtisivät mukaan puiston rakennustöihin ja sitä kautta työtä ja euroja jäisi mahdollisimman paljon paikkakuntalaisille itselleen.