Kunnissa kuohuu, vaikka joulu lähestyy. Monessa kasvukeskuksessa ja niiden liepeille sijoittuvissa kunnissa on uudenvuoden kuplajuomia poksauteltu jo nyt. Syynä ovat kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista miettineen selvitysmies Arno Miettisen esitykseen liittyvät alustavat laskelmat siitä, miten valtionosuudet kunnille tulevina vuosina jaetaan.

Jos esitys toteutuu, kuntaministeri Henna Virkkusen kotikaupunki Jyväskylä ja hänen miehensä Matti Mäkisen johtama Hankasalmi saavat reippaasti enemmän valtionosuuksia kuin nyt.

Toisin on käymässä Pihtiputaalla ja Kinnulassa. Kinnula menettää luvatun siirtymäkauden jälkeen uudistuksessa 524 euroa asukasta kohti. Kinnula on kolmas muutoksesta eniten kärsivien kuntien listalla. Kivijärven tilanne on vielä lohduttomampi.

Kinnulassa valtionosuudet laskevat melkein miljoonalla. Kunnalla on parhaillaan menossa talouden tasapainottamisohjelma, jonka tavoite on höylätä miljoonan euron säästöt. Toisen miljoonan löytäminen on ylivoimainen tehtävä. Palvelujen pitäminen lakisääteisellä tasolla ilman lisävelkaa jää haaveeksi.

Pihtiputaalla valtionosuudet laskevat melkein kolmesataa euroa asukasta kohti, noin 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Vajeen täyttämisessä on useampia vaihtoehtoja. Kyse on noin neljänkymmenen ihmisen palkasta, kymmenestä prosentista kunnan työntekijämäärästä. Yksi vaihtoehto on korvata menetys veronkorotuksilla. Kolme prosenttiyksikköä riittää. Sen jälkeen kunnallisvero on 24 prosenttia. Ei tunnu kohtuulliselta.

Kunnat pääsevät antamaan esityksestä lausuntonsa. Sisältö, ja siksi myös painoarvo, on tiedossa. Menettävissä kunnissa uudistusta vastustetaan ja voittavissa kunnissa kannatetaan.

Uusi vuosi tuo käsiteltäväksi uudet asiat. Pelkästään valtionosuusuudistuksen vuoksi eduskunnan ja hallituksen keväästä on helppo ennustaa värikästä. Ministerit saavat ottaa käyttöön kaiken puhetaitonsa vakuutellessaan uudistuksen oikeudenmukaisuutta.