Maan ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu, viitasaarelainen Maria Kaisa Aula irtisanoutui virastaan, kun katsoi, ettei hänen toimistollaan ole tarpeeksi työntekijöitä lasten etujen ajamiseksi.

Lasten aseman parantamiseen keskittynyt virkamies nelihenkisine esikuntineen on työskennellyt vuodesta 2005. Jotkut ovat kiitelleet tuloksia, toiset ovat olleet sitä mieltä, että enemmän olisi pitänyt saada aikaan. Lasten huostaanottojen yleisyys paljastaa, että monissa perheissä eletään keskellä kriisiä, jonka ratkaisemiseen pitää löytää pehmeämpiä keinoja kuin lasten siirrot sijaisperheisiin tai laitoksiin.

Ikääntyvän maan kasvava erityisryhmä ovat vanhukset. Vanhusasiavaltuutetun viran perustamiseksi on kerätty kansalaisadressi ja virka nousee esille aina kun tiedotusvälineissä kerrotaan vanhusten kaltoinkohtelusta.

Huono kohtelu kohdistuu usein vanhuksiin, jotka eivät jaksa tai pysty itse vaatimaan asiallista hoitoa tai heihin, joilla ei ole omaisia varmistamassa riittävää huolenpitoa.
Pihtiputaallakin keskustellaan erityisryhmien palveluista.

Jo vuosia on tiedetty, että aika on ajanut kehitysvammaisten asunnoiksi rakennetun Riihikodon ohi.
Asuinhuoneet ovat pienet ja muut tilat niin ahtaat, että asukkaiden ja avustajien liikkuminen on hankalaa.
Rakennuksen paloturvallisuuskaan ei ole enää ajan tasalla.

Säästöpaineissa kunnanvaltuusto hyväksyi asumispalvelusuunnitelman, jossa Riihikodon tilanne päätettiin ratkaista siten, että sen asukkaat muuttavat Veteraanitaloon ja siellä asuvat kahdeksan vanhusta siirretään Valorinteelle. Valorinteen tyhjät asunnot täyttyisivät ja heikko talous kohenisi.

Veteraanitalon asukkaille asiasta kerrottiin vasta valtuuston päätöksen jälkeen. Mummot eivät päätöstä hyväksy. He ovat päättäneet pysyä Veteraanitalolla ja odottavat kunnan pyörtävän muuttohankkeensa.

Pihtiputaan Mummot pystyvät ajamaan asiaansa ilman vanhusasiavaltuutettua. Viesti kunnalle on lähetetty. Nyt odotetaan oikeaa vastausta.