Jos käy lukemassa Kinnulan valtuuston tai hallituksen pöytäkirjoja ei voi olla huomaamatta, että vali, vali, vali, oikaisu, oikaisu, oikaisu! Tai että yrittäjä on ajettu pihalle kunnan kiinteistöistä järjettömän kovilla vuokran nostoilla.
Mikä ihmeen valittamisen ja kateuden kulttuuri on pesiytynyt Kinnulaan?
Tätä menoa rahat loppuvat varmasti, kun oleellinen jää taka-alalle ja pelaatte politiikan peliä veronmaksajien rahoilla.
Miten pystytte tarjoamaan Kinnulan rakentaneille vanhuksille onnellisen vanhuuden jos kohta ei ole vara ostaa edes vaippoja saati palkata henkilökuntaa?
Miten pystytte tarjoamaan sille reppua kantavalle maaseudun tulevaisuudelle turvallisen ja laadukkaan opetuksen, jos ei kohta pystytä palkkaamaan opettajia? Ja miten pystytte uskottelemaan luottamusta uusille yrittäjille, jos historia kertoo menneisyydestä juttuja?
Tämä kaikki epävarmuus johtuu muutaman miehen kunniasta ja kateudesta.
Valtuustotyöskentely on lapsellista pilkun viilaamista ja kissahiirileikkiä näitten valittajien takia.
Se on myöhäistä kun läjä on housussa, kertoo vanha sananlasku, eli ei auta valitus, kun valtuutetun vaippa on täynnä!
Nyt on jo korkea aika Kinnulan ottaa yksi suunta kohti parempaa huomista.
Ei turhaan lue Kinnulan kotiseutulaulussa sanat:
”Meidän nyt vuoro on
taattojen lailla,
yhdessä torjua
puuttehet pois,
niin että Kinnulan
rakkailla mailla,
eilistä kirkkaampi
huominen ois”
Perttu Ruuska
Kinnula
