Pääkirjoitus Heikki Jämsén

Voimalaitoksista hyötyvien kuntien verotuloja leikataan?

Pihtiputaan kunta on puoltanut innokkaasti Ilosjoen Soidinkankaalle suunnitellun tuulipuiston rakentamista. Ilmettä on vetänyt hymyyn kuuden turbiinin rakentamisen vaatiman kymmenien miljoonien eurojen investoinnin tuomat työpaikat, mutta ykköasiana ennakoidut kiinteistö- ja yhteisöverotulot. Niitä on laskettu tulevan jopa miljoonan euron verran vuodessa.

Helsingin Sanomissa julkaistiin viikko sitten uutinen valtion kaavailuista, joka vie toteutuessaan kunnilta puolet voimaloiden kiinteistöverotuotosta. Rahakirstunsa pohjalle täytettä etsivä valtio ei puhu vielä mitään voimaloiden yhteisöverotuotoista, mutta varmasti sormet jo syyhyävät.

Leikkauksesta on kuulemma sovittu hallituksessa. Valtio suunnittelee käyttävänsä rahat kuntien verotulojen tasaamiseen.

Ehdotuksessa on mukana oikeudenmukaisuuden siemen, joten sitä ei voi tyrmätä suoralta kädeltä. Mutta Pihtiputaan ja monen muunkin tuulivoimaloista haaveilevan kunnan nilkkaan päätös kalahtaa.

Valtion taloustilanne lienee sellainen, että kaikkien mukavalta tuntuvien veroetujen saajien kannattaa olla varpaillaan.

Pihtiputaalla vaalikiertueellaan käynyt hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen sai ensi töikseen rauhoitella paikallista taksiyrittäjää Aimo Lohtanderia, joka oli huolestunut suunnitelmista viedä veroale, jota taksiautoilijat saavat työkalunsa vaihdossa.

Asuntolainojen verovähennyksen poistamisesta on puhuttu pitkään. Se koskettaa niin suurta äänestäjäjoukkoa, ettei mikään puolue ole sitä uskaltanut tosissaan ehdottaa. Eiköhän senkin veroedun leikkaamisen aika vielä tule, kun maan talousasiantuntijat lyövät hallituspöytään sellaiset velkarätingit, että niiden edessä on pakko pysähtyä miettimään muutakin kuin vastuupuolueiden kannatuskäyriä.

Arvonlisäveron nosto lienee jo vallan kammareissa päätetty. Sen jälkeen lähes jokaisesta ostoksesta ja palvelusta tilitetään valtiolle neljännes.

  • Martti Paananen

    Oikaisen yleisen harhakäsityksen arvonlisäveron määrästä hinnoissa.
    Käytän tässä esimerkissä selvyyden vuoksi verokantaa 25%, johon vero saatetaan tulevaisuudessa nostaakin.
    Kun verottomaan hintaan 100 € lisätään 25% veroa tulee verolliseksi hinnaksi 125 €. Tämä verollinen hinta sisältää 20% (1/5-osaa) veroa.
    Nykyisellä 24% verokannalla veron osuus on 19,35%, jonka tuotteen tai palvelun loppukäyttäjä maksaa yrittäjän välityksellä valtiolle.

    Vastaa

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>