Urho Kekkosen elämänkertasarjastaan tunnettu historiantutkija Juhani Suomi julkaisi äskettäin kirjana päiväkirjamerkintänsä viime vuoden alkupuoliskolta.
Suomi tuntui heränneen väärällä jalalla harva se päivä, sen verran kärttyisää narinaa ”Toisinajattelevan tasavaltaa”-kirja sisältää.

Iso osa Juhani Suomen kiukusta kohdistuu kelvottomaan nykyhallitukseen ja muutenkin tähän hävyttömään aikaan, joka ei ymmärrä vaalia presidentti Kekkosen ulkopoliittista perintöä ja ainutlaatuisia suhteita veli venäläisiin. Natolle vain flirttaillaan ja tuhon tietä kohti kuljetaan.

Mutta on seassa jokunen arkisempikin aihe, kuten purnaus kesäaikaan siirtymisestä. Juhani Suomelle ja hänen mielestään ilmeisesti myös koko Suomelle aiheutuu hirveästi riesaa kellonaikojen siirtelystä pari kertaa vuodessa.

Juhani Suomi ei ole toki yksin. Keväin syksyin alkaa sama virsi lehtien ja netin keskustelupalstoilla, kun viisareita pitäisi käännellä. Kauheasti ylimääräistä puuhaa eikä mitään hyötyä!

Jokohan joku on saattanut arvata, että en ole samaa mieltä? Minusta kesäaika on ihana keksintö, enkä halua suin surminkaan palata ympärivuotiseen normaaliaikaan.
Syy on yksinkertainen: kesäaika tuo iltapuolelle yhden tunnin lisää valoisaa aikaa, ja se on loistojuttu. Johtuneeko siitä, että olen Suvin päivänä syntynyt kesän lapsi, kun olen niin kovasti valon perään.

Jotkut kesäaikaa vastustavat väittävät, ettei siitä ole oikeasti iloa kuin pimeämpään aikaan huhtikuussa, sillä varsinaisina kesäkuukausina on muutenkin niin valoisaa.
Mutta kivasti se lisätunti vähentää öistä hämärän aikaa myös juhannuksena, kun ulkona hääritään joka tapauksessa iltaisin pitempään. Minusta on oikein hauskaa, että aurinko paistaa pohjoisessa Keski-Suomessa keskikesällä vielä yhdeltätoista illalla.

Jos asiassa ei ole muuta kitisemisen aihetta kuin se, että kellonaikaa joutuu siirtämään peräti kahdesti vuodessa, niin sitten kannattaa ruveta karsimaan enimpiä kiireitä sieltä joutavammasta päästä. Tuskin kenelläkään on niin paljon kelloja, että niiden kääntämiseen kuluisi viittä minuuttia kauempaa.

Sen harmin toki ymmärrän, jos joku hukkaa unirytminsä yhden tunnin katoamisen takia. Itse en ole huomannut mitään eroa nukkumisessani, oli kesäaika tai ei.

Kesäaikaan muuten siirryttiin pysyvästi vuonna 1981. Sehän selittääkin sen, miksi Juhani Suomi haraa niin pontevasti myös sitä vastaan. Urho Kekkonen joutui eroamaan presidentin virasta samana vuonna, joten sen jälkeen kaikki on mennyt pieleen.