Jokainen ymmärtää, että huutokaupassa huudetaan, mutta miksi se ei riitä. Luulisi, että huutokaupassa saisivat jännityksen nostattajina toimia meklarin ääni ja huutajien huudot. Taustalle ei kaivata ylikansallista rokin tai popin räimettä.

Olen joskus osunut teeveen ääreen, kun siellä on näytetty uutispätkiä huutokaupoista. Salissa on hiljaista. Meklari on äänessä ja tarjouksia tehdään kättä nostamalla tai huutokauppalistaa heilauttamalla. Elokuvissa tai sarjoissa hinnan korottaminen näyttää onnistuvan myös nenää pyyhkäisemällä tai korvanlehteä hipaisemalla.

Jännitys ja koukuttava tunne syntyvät meklarin kiihkeästä myyntipuheesta ja siitä, kun yleisö kauhistelee kulmiaan kohottamalla, kuka hurja on taas maksamassa roskasta liikaa ja seuraa kenen tarjous hyväksytään.

LiigaPlokin parin viikon takainen huutokauppa onnistui rahallisesti. Se tuotti yli kuusituhatta euroa. Ehkä tuotto olisi ollut ilman taustamusiikkia vieläkin parempi.

Jututin huutokaupan asiakkaita. Kolme heistä sanoi häipyvänsä kesken pois, koska eivät kestäneet melua. Korvat olivat altistuneet melulle pitkän työuran aikana, ja kun vapaapäivänä ei ollut pakko seistä metelissä, he lähtivät kotiin. Se ei varmasti ollut tapahtuman eteen paljon työtä tehneiden ihmisten tarkoitus.

Musiikki ei ole melua, jos sen sisällön ja voimakkuuden saa itse valita. Meluksi se muuttuu, kun kuulija joutuu säveltaiteen pakkosyötön uhriksi voimatta vaikuttaa valintoihin ja volyymiin.

Pahoinpitelyä lähestytään, kun särisevistä ämyreistä soi vastenmielisiä kappaleita ja voimakkuussäätimen viiva osoittaa kaakkoon. Jos tilasta ei pääse pois, täysillä soitettu klassinen musiikki tuntuu rokin ystävästä kidutukselta ja oopperaan rakastunutta puistattaa siirappisen imelä amerikkalaiskantri.

Shakespeare kirjoitti jo 1500-luvun lopulla komedian Paljon melua tyhjästä. Näytelmässä ei ole kyse varsinaisesti metelistä, vaan tyhjänpäiväisistä ihmissuhdepeleistä ja kepposteluista.

Nykyisinkin syntyy tyhjästä joutavanpäiväistä melua. Julkkisten rakastumisilla, eroilla ansioilla ja töppäyksillä täytetään lehtien sivut ja keskusteluohjelmien lähetysaika.

Arjen melua on vaikea välttää. Osa altistuu työssä haitalliselle melulle. Asutus tiivistyy ja liikenne lisääntyy. Taustat soivat kaupoissa ja kuppiloissa. Kotona ääntävät kodinkoneet ja viihde.

Kuntolenkit tehdään soivat kuulokkeet korvissa, ettei vain tarvitse huomata tuttuja tai kuunnella lintujen laulua ja kevään sulamisvesien solinaa.