Lukijalta Lukijalta

Ketkä muodostavat Ilosjoen enemmistön?

Kotiseudun Sanomat otsikoi kyläläisten enemmistön vastustavan tuulivoimaloiden rakentamista Ilosjoelle. Otsikointi antaa asiasta väärän kuvan.

Tunnen niitä, jotka ovat suunniteltua hanketta vastaan ja tunnen myös niitä, jotka eivät vastusta. Itse lukeudun jälkimmäisiin.

Nimilistaa vastustajista en ole nähnyt, eikä siksi voida esittää mitään lukuja, kuinka suuri joukko kyläläisistä on tuulimyllyjä vastaan.

Osa nimensä laittaneistakin on minulle itse kertonut tehneensä sen, koska nimen kerääjä on kertonut ”koko kylän vastustavan” ja osa nimensä laittaneista lienee kylän ulkopuoleltakin.

Myös vastustamisen peruslähtökohdat ovat kyseenalaisia. Ei ole olemassa ensimmäistäkään tieteen kriteerit täyttävää tutkimusta tuulimyllyjen terveysvaikutuksista.

Tiedän kyllä, että tätäkin tutkitaan, kuten myös sähköyliherkkyyttä ja kännykän terveysvaikutuksia. Monin verroin suurempi äänihaitta Ilosjoella on Nelostie, eikä sen sulkemiseksi kukaan ole nimilistoja kerännyt.
Kerrotaan myös, että vastustuksen liikkeelle paneva voima olisi perisuomalaisessa kateudessa. Joku voi saada siitä taloudellista hyötyä. Ei se ole kenenkään kyläläisen kukkarosta pois, mutta ei sitä voi sinne jaettavaksikaan vaatia.

Puunmyyntitulojakaan ei jaeta kyläläisten kesken, vaikka meidän kaikkien yhteinen maisema siitä pilalle meneekin. Emme ole isännän asemassa toisten mailla.

On myös väitetty riistaeläinten häipyvän tuulimyllymaisemista. Sellaistakaan näyttöä ei ole.

Eläimillä ei ole perittyä vaistonvaraista pakoreaktiota ihmisen tuottamille teknisille äänille. Esimerkiksi hirvet ovat liiankin pelottomia liikenteen melulle.

Aina ihmisen rakentaminen muuttaa maisemaa. Suunnitellut tuulimyllyt eivät tule neitseelliseen ympäristöön, vaan kylälle, jossa taloja ja teitä on rakennettu, peltoja viljelty ja alkuperäisiä rantoja asutettu niin omakotitaloilla kuin kesämökeilläkin.

Vastustajille sanoisin: Heittäköön teistä ensimmäisen kiven se, joka ei jälkiä jätä.

Vaikka tuulimyllyt eivät yksin pelastakaan Pihtiputaan tulevaisuutta, voi niiden toteuttamisella olla positiivinen viesti monelle muulle yrittämiselle. Toivon, että jatkossakin täällä teitä aurataan, valoja pidetään päällä ympäri vuoden, käydään töissä, vietetään eläkepäiviä tai voidaan tulla mökille kaikkina vuodenaikoina.
Eletään ja annetaan toistenkin elää.

Pentti Räisänen

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>