Pihtiputaan kunta suunnittelee uutta hyvinvointikeskusta, johon kaavaillaan varttuneemmalle väelle keilahallia, kolmatta kuntosalia kirkonkylälle, tanssijoille tanssisalia ja vain kiipeilyseinää ja peuhapaikkaa lapsille.
Keilailuhan on pihtiputaalaisten nuorten parissa ilmeisesti kasvava trendi, koska tällaiseen ruvetaan panostamaan. Tanssikin taitaa olla kovassa suosiossa, kun pitäjässä ei ole tarjolla ensimmäistäkään tanssikerhoa koululaisille.
Missä on kunnan tuki jo valmiille harrastajajoukoille, kuten jääurheilijoille, jotka ovat jääneet pääsääntöisesti paitsioon?
Paikallinen seura Pudis on hakenut matka-avustuksia Pihtiputaan kunnalta jääurheilun harrastamiseen naapurikunnissa, koska kotikunnalla ei ole tarjota harrastusmahdollisuutta omalla paikkakunnalla.
Viime talvien sääolojen vuoksi luonnonjäiden antamat mahdollisuudet jääurheiluun ovat surkeat. Tämän vuoden keväällä paikallinen seura Pudis pyrki vastaamaan lasten jääurheilun ja luistelun harrastusintoon viemällä heitä kolmen kuukauden ajan kerran viikossa Piispalan jäähalliin harjoituksiin.
Miksei kunnasta saa koskaan suoria vastauksia?
Kunnanhallituksen jäsenten antamien tietojen mukaan kunta on evännyt tänäkin vuonna seuralta matka-avustukset ja muutkin tuet, joten tulevasta jääurheilukaudesta näyttäisi tulevan todella vaikea, koska kaikilla halukkailla kodeilla ei mahdollisuutta maksaa kertyviä kuluja.
Seuralla on kuitenkin perusperiaatteena ollut, etteivät kustannukset olisi este harrastaa jääurheilua. Lasten kiinnostuksen ja innostuksen kasvamisesta jääurheilua kohtaan voidaan kiittää Pudiksen keulahahmoja ja vahvaa vanhempien taustatukea.
Harrastajien määrä on jatkuvassa kasvussa. Olisikin harmillista, jos lasten harrastusinto loppuisi kunnan piittaamattomuuteen jääurheilijoita kohtaan.
Miksei tekojää-vaihtoehdosta olla keskusteltu kunnassa ja julkisuudessa lainkaan? Jäikö tekojään tekeminen jäähallin rakentamisen vastustuksen varjoon?
Esimerkiksi kunnanhallituksen esityslistan mukaan keilahallin rakentaminen maksaisi vähintään 800 000 euroa, kun taas tekojään rakentaminen 400 000 euroa, johon saisi myös saatujen tietojen mukaan opetus-ja kulttuuriministeriön antamaa avustusta 150 000 euroa.
Naapurikunnissa on supistettu keilahallien aukioloaikoja vähentyneiden käyttäjämäärien takia. Jääurheilussa on tällä
hetkellä eniten harrastajia tämän kunnan alueella.
Tekojäästä hyötyisivät päivisin koulut ja iltaisin jääurheilun harrastajat, kun ei oltaisi säiden ”armoilla”.
Jääkiekkoliitossa ja naapurikuntien jääkiekkoseuroissa on ihmetelty, miksi Pihtiputaan kunta ei panosta jääurheiluun? Tälläkin hetkellä yli kymmenkunta perhettä kuljettavat lapsiaan naapurikuntiin jääharrastuksiin, kun kotipaikkakunnalla ei ole tarjota tähän mahdollisuuksia. Voi vain arvailla, minne ostos- ja ruokarahat jäävät näillä perheillä.
Kumpaanko kunta haluaa panostaa? Miksi yksi iso paikallinen urheiluseura vastustaa kunnassa jääurheilua?
Nyt kaivattaisiin yhteistyötä sekä kunnan että muiden urheiluseurojen taholta, että saadaan monipuolisia harrastusmahdollisuuksia sekä pysymään verorahat kunnassa.
Sporttipitäjästä
huolestuneet
