Kotiseudun Sanomissa oli 1. maaliskuuta Juha Urpilaisen ansiokas kirjoitus tuoreen hakkeen polttoon liittyvistä uusista havainnoista.

Haluaisin kuitenkin lisätä pari oleellista seikkaa, jotta asiasta ei syntyisi virheellisiä mielikuvia.
Ensinnäkin aivan oleellinen asia on prosessiin liittyvä tehokas lämmön talteenotto.

Kosteaa haketta poltettaessa joudutaan aina samalla keittämään vettä, ja sitä enemmän mitä kosteammasta tavarasta on kyse.

Mainitussa lämpölaitoksessa savukaasujen mukana tulevasta vesihöyrystä otetaan lämpö takaisin talteen lauhdutttimen ja lämpöpumpun avulla.

Kirjoituksessa esitetty energian säästö 30 prosenttia lienee teoreettinen maksimi.

Toiseksi Kauhavan lämpölaitoksella havainnot tehtiin 10 MW:n kattilalla, jossa on käytössä aivan erilainen arinaratkaisu kuin tavanomaisissa hakekattiloissa.

Kyseessä ovat yli 4 MW:n laitoksiin suunnitellut arinat.
Tavanomaisten kattiloiden arinoilla ja tulipesissä vastaava polttoprosessi ei ole mahdollinen.

Mitä kosteampaa haketta perinteisten hakekattiloiden arinoilla poltetaan sitä enemmän höyrystetään vettä taivaan tuuliin ja sitä enemmän polttoaineta kuluu saman lämpöenergiamäärän tuottamiseen.

Jos esimerkiksi käytetään kosteudeltaan 25-prosenttista haketta ja siirrytään käyttämään haketta, jonka kosteus on 45 prosenttia, tarvitaan noin 30 prosenttia enemmän polttoainetta saman energiamäärän tuottamiseen.

Hannu Hämäläinen
Espoo
SolarBiox Oy