Sade vihmoo heinäkuista aamua.
Kesäkuu jäi taakse.
Pihlaja varistaa
valkeita kukintojaan
pihapolulle.
Eilen oli lämmintä, aurinkoista.
Kuinka ihana oli auringon sateiden polttava
kosketus. Se saa kaiken loistamaan,
antaa kasvun, antaaa ilon.
Kuinka odotan heinäkuun auringossa kylpevien
heinäpeltojen ja ruohikon tuoksua, viljavainioita.
Kypsyviä mansikka- ja mustikkapaikkoja.
Niityn yllä lepää sinitaivas
pilvilampaineen.
Järvet välkkyvät
auringon kimmeltäessä
tuhansine säkeineen veden pinnassa.
Kesä menee pian ohi,
mutta nyt on paras aika
tuntea kesän lämpö, tuoksut,
viileän virkistävän sateen pisarat kasvoilla.
Nähdä sateenkaari kaikissa väreissään,
tuntea luonnon uudistava voima,
sen kaiken hyvää tekevä
kesän syleily.
Korjattu sydän
