Viikko sitten nähtiin, että ihmiset lähtevät vaikka keskelle metsää höyryävän hernekeiton sekä tuoreen ruisleivän ja kotipullan perässä. Toki koneiden vetovoimalla oli myös suuri merkitys.

Pihtiputaan Koneurakointi Raimo Hämäläinen järjesti avoimien ovien päivän Virkalammenkankaan murskausalueella, jossa kivien murskaaminen oli aloitettu vasta edellisenä päivänä.

Väkeä saapui niin paljon, että autojen pysäköiminen alkoi tuottaa vaikeuksia metsätien varrella. Viitasaarelta tuli vielä bussilastillinen Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston logistiikan opiskelijoita.

– Olen yllättynyt yleisömäärästä. Yhdeksän aikaan pelotti, jos tänne ei tule ketään, ja nyt pelottaa, että kaikki eivät mahdu, Raimo Hämäläinen hämmästeli.

Raimo kertoi järjestäneensä avoimien ovien päivän tullakseen lähelle asiakkaita.

– Koska vuori ei voi tulla asiakkaiden luokse, niin järjestetään heidät minun luokseni. Tämä on ollut haaveenani siitä asti, kun sain tämän metsäalueen. Jo kymmenen vuotta sitten sanottiin, että tee mursketta, mutta pidin sitä huuhaana. Ajatus lähti kuitenkin kytemään ja pari vuotta sitten sain luvan. Vuosi takaperin paljastin kallion.

Raimo Hämäläinen omistaa Virkalammenkankaalla 40 hehtaaria maata. Maa-aineslain mukainen lupa koskee hehtaarin kokoista louhinta-aluetta.

– Kallio on niin iso ja syvä, että näillä tuotantomäärillä tästä pystytään louhimaan viisikymmentä vuotta. Metsäalueet on uudistettu. Siellä minne louhinta ei ylety, metsä kasvaa viidessäkymmenessä vuodessa, ja kun kivi loppuu, jatketaan metsätaloudella. Että ei ole jälkipolvien omaisuutta haaskattu, Raimo naurahti.

Raimo Hämäläinen sai urakoitsijoiksi Louhinta Kääntän Alavieskasta sekä kinnulalaisen KS-Mursketeamin, joka murskaa kiven. Vesa Kinnunen KS-Mursketeamista kävi pitämässä aiheesta esitelmän avoimien ovien päivänä.

– Urakoitsijat valikoituivat omien toimintatapojeni ja -mallieni mukaan. Hain samalla tavalla toimivia. Nykyään yritystoimintaa seurataan ja sen pitää olla läpinäkyvää.

Kalliosta louhittava murske ei käy asfaltin tekoon, mutta sorateille oikein hyvin. Raimo Hämäläinen kertoi, että erikoisempia raekokoja ruvetaan tekemään, kun hommat saadaan pyörimään.

Pienempää mursketta menee kotitalouksien pihoille ja teille ja isompaa tiestön hoitoon, liikenneinfran ylläpitäjille, metsäautoteiden kunnostuksiin ja yksityisille rakentajille. Varsinkin metsäautoteitä korjataan nykyisin paljon.Raimo on tehnyt jo useita sopimuksia ostajien kanssa.

– Pihtiputaalla on kilpailua murskealalla, mutta ei määrällisesti paljon. Omalla toimintatyylilläni uskalsin lähteä mukaan, ollaan lähellä asiakasta. Ja kilpailijathan pitävät meidät aina hereillä.

Raimo Hämäläisen oma koneurakointiyritys on hyvänä apuna murskaustoiminnassa. Taksiyrittäjänä hän lopetti jo 7-8 vuotta sitten.