Vielä kiihkeimmän metoo-kohun jälkimainigeissakin kannattaa olla tarkkana mitä suustaan päästää. Varoitan esimerkiksi tytöttelystä. Sen kanssa liikutaan todella heikolla jäällä, kylmään veteen molskahtamisen rajamailla.

Tytöttely oli riskialtista jo ennen metoota. Muistan tapauksen, kun toimitukseen vauhdikkaasti astellut, mieshormonia uhkunut kuntapoliitikko erehtyi tytöttelemään vielä kohtalaisen nuorta työkaveriani. Palaute oli kipakkaa ja suhteiden palautuminen pakkaslukemista edes siedettävän viileäksi kesti kauan.

Tytöttelyyn ja pojitteluun törmäsin 45 vuotta sitten silloisen tyttökaverini, nykyisen vaimoni kanssa kylällä käsi kädessä kävellessä. Toki ihan hyväksyttävissä rajoissa.

Kun keskiolut oli ajat sitten vapautunut, mutta sitä ei aina osattu mieltää alkoholijuomaksi, yksi paikallisista setämiehistä kysäisi pikku päissään vastaan horjahdellessaan, että kenen tyttöjä, Purasenko, kenen poikia, Nykäsenkö?

Edustan väärää sukupuolta voidakseni sanoa mitään tytöttelyn herättämistä tuntemuksista. Pojittelusta minulla on, kumma kyllä, tuore kokemus.

Olin kaksi viikkoa sitten palannut toimituksen pihaan vietyäni kauppoihin ensimmäisen postilakkoviikon paikallislehden irtonumeroita.

Viereen pysähtyneestä autosta nousi nuori äiti pienen tyttärensä kanssa. Sanoin äidille huomenta ja tytölle terve. Kysyin samalla, onko lapsi menossa äitinsä ja pikkusisartensa tai -veljiensä kanssa MLL:n perhekahvilaan. Tyttöä ujostutti, eikä hän uskaltanut vastata.

Äiti sanoi, että vastaa nyt, kun poika kysyy!

Tällaisessa, jo pitkälle seitsemättäkymmenettä käyvässä ikämiehessä pojittelu sai aikaan huikean tunnereaktion. Ihan kuin olisin joululahjan saanut. 

Iloa ei himmentänyt edes se, että lasten äiti kertoi, että heidän perheessään pojitellaan kaikkia poikia ja miehiä iästä välittämättä.

Postilakko on kestänyt yli kaksi viikkoa. Kun postinjakajat ovat lakossa, paikallislehden jakaminen osoitteellisena Pihtiputaan ja Kinnulan tilaajille ei onnistu, joten lehden ydinalueella lehti jaetaan posti- tai heittolaatikoihin. 

Muualla asuville Kotsari, muut päiväjakelussa olevat lehdet ja kirjeposti ilmestynevät vasta lakon loputtua. Toivottavasti pian.

Onneksi on netti. Siitä jokainen alueen asioista kiinnostunut voi lukea Kotsarin näköislehden vaikka Tipperaryssa. Sisältö on sama kuin paperilehdessä. Lehtien kotisivuilla kannattaa nyt surffailla. Lukemista löytyy, eikä maksa mitään.