Tätä naputellessa tammikuuta on eletty runsas viikko, mutta ikkunan takaa kuuluu tippuvan veden ropse ja pihamaata viemäriin juoksevan sulamisveden solina.
Ensi sunnuntai, 19. tammikuuta, on ollut tärkeä päivä suomalaisille. On se sitä vieläkin Heikeille.
Päivää vietetään piispa Henrikin muistoksi. Ohittaa ei voi Lallia, koska kansanperinteen mukaan verotukseensa suivaantunut Lalli huitaisi Henrikin kirveellä hengiltä Köyliönjärven jäällä.
Vai tappoiko sittenkään? Tutkijatohtori Tuomas Heikkilän mukaan Henrikin henkilöstä, eikä hänen käynnistään nykyisen Säkylän tienoilla ole todisteita. Lallin mainetta ei voi kokonaan puhdistaa, koska toinen tutkijatohtori Mikko Heikkilä epäilee, että Lalli saattoi tappaa saksalaisen Heinrichin, joka ehkä kierteli alueella saarnaajana ja käännyttäjänä.
Jos tarinat ovat satua, pyyhkiytyy pois iso osa painolastista, jonka mukaan suomalaiset ovat väkivaltaista väkeä.
Eteenpäin on menty ajoista, jolloin Heikin päivänä eläinten rehusta piti olla vielä puolet jäljellä ja ihmisten leipäviljasta oli saanut kulua vasta kolmannes.
Nuo määritelmät ovat aikansa eläneitä, koska apetta riittää. Lehmät eivät mene ruoanpuutteessa umpeen, eikä ihmisiä kuole Suomessa nälkään, kuten vielä runsas sata vuotta sitten.
Heikin päivään taitaa liittyä luontevasti enää vain ajatus, että tuon päivän jälkeen valo alkaa voittaa ja kevät lähestyä.
Miten käy koko päivän arvostuksen, jos talvi ei ehdi tulla ennen sitä? Romukoppaan joutavat uskomukset karhujen kyljenkääntämisistä kevääntulon enteilyineen. Löytääkö karhu edes talviuneen sopivaa suojaista paikkaa, koska lunta on vähän. Lumi on tänä talvena kortilla Keski-Suomen pohjoisosia myöten.
Säästä on tullut herättelevä ilmiö. Tuoreena on mielessä uudenvuoden aamuöinen vessakäynti Helsingin Jätkäsaaressa.
Ilotulitteiden rätinän ja paukkeen vaimennuttua sisälle kantautui mustarastaiden taidokas luritus. Tuli tunne, että onko tämä totta.
Hätkähdyttävin sääuutinen kuultiin Keski-Norjasta. Siellä oli mitattu kaikkien aikojen lämpimin tammikuun päivä, melkein + 20 astetta.
Entä toisella puolella maapalloa? Kuivuus koettelee vieläkin Australiaa, lämpötila huitelee 40 asteessa ja tuulee. Tanskan kokoinen alue mannerta on palanut ja kameroiden katseet ovat kääntyneet Brasilian sademetsistä Australiaan, jonka maastopaloja ei saada kuriin.
Talven selkä taisi taittua jo monta talvea sitten.
