Koronakriisi muutti hetkessä elämämme täysin.

Yhtäkkiä kansakunnan sankareita ovat ne, jotka pysyvät kaikkein tiiviimmin neljän seinän sisässä. Salille treenaamaan menevät ovat itsekkäitä omaan napaan tuijottajia, jotka viis veisaavat muiden kohtalosta.

Ihmiset ovat alkaneet laittamaan ruokaa, jotkut kuulemma jopa leipovat. Kiireisessä arjessa kun ei oikein ehdi.

Itse olen työtön, mutta silti omakin elämäni muuttui täysin. Vielä maaliskuun alussa juoksin vapaaehtoistyötehtävästä toiseen niin lujaa, etten aina ehtinyt syödä kunnolla ja liian monesti muoviin pakattu leipä toimitti illallisen virkaa.

Kiire on ohjelmoitu meihin luihin ja ytimiin asti.

Elämme hirvittävän inhimillisen tragedian aikaa, mutta fyysisen eristyneisyyden aiheuttamasta hiljaisuudesta voisi löytää uuden ajan orastuksen.

Me kaikki voisimme höllätä hieman. Voisimme nähdä ihmiset ympärillämme sen sijaan, että tuijotamme loputonta tekemättömien töidemme listaa. Aina ei tarvitsisi lähteä niin kauas, aina ei tarvitsisi kulkea vielä vähän lujempaa.

Varsinkin kaupunkien elämäntahti alkaa välillä hengästyttää. Monia stressaava ympäristö on alkanut ahdistaa ja Maaseudun Tulevaisuuden teettämän kyselytutkimuksen mukaan 844 000 suomalaista pohtii vakavissaan maallemuuttoa.

Monitieteisen BIOS-tutkimusyksikön tutkijat kartoittavat erilaisia tulevaisuudennäkymiä, joissa planeetan rajat otetaan huomioon. Se puhuu esimerkiksi siitä, kuinka luonnonvaraongelmien takia Suomi ei voi enää jatkossa nojata niin paljon tuontiruokaan ja -rehuihin.

Näin ollen omavaraisuusastetta olisi nostettava. Myös koronakriisi on osoittanut, että tämä saattaa olla hyvä idea.

Lisäksi tutkimusyksikkö ennakoi, että maataloudessa on siirryttävä nykyisestä harvojen lajien viljelystä useiden eri lajien viljelyyn, mikä merkitsisi useampia työvaiheita. Nämä muutokset lisäisivät ihmistyön määrää ja siten ehkäisisivät maaseudun tyhjentymistä luodessaan uutta työtä.

Kun kiihtyvä globalisaatio ei näytäkään enää yksiselitteisen positiiviselta kehityskululta, voitaisiin kääntää katseet paikallisuuden etuihin ja keskittyä oman maan tuotannon parantamiseen.

Maaseudun tyhjentymisestä on puhuttu vuosikymmeniä. Koronakriisi on osoittanut, että maailma tulee muuttumaan ja siinä myllerryksessä on vaikea tietää, mitä tulee tapahtumaan. Tässäkin tilanteessa on hyvä muistaa useaan kertaan lainatut, entisen presidentimme sanat. Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.