Jari Kinnunen seisoo Kirrin ja Vehniän välille rakennettavan moottoriliikennetien kannella. Uuden Nelostien väylä on jo louhittu lopulliseen tasoonsa valtavan Lintukankaan avoleikkauksen pohjoispuolella. Pystysuora kallioseinä nousee moottoritien solassa 36 metrin korkeuteen tienpinnasta.

Kinnulalainen Jari Kinnunen (33) on esimerkkinä siitä, kuinka pienestä kunnasta voi ponnistaa pitkälle. Hän vietti lapsuutensa maanviljelijäperheessä ja valmistui kunnan oman lukion jälkeen maanrakennusinsinööriksi Oulun seudun ammattikorkeakoulusta.

Lähes kymmenen vuoden työkokemuksen aikana Jari Kinnunen on edennyt työnjohtajasta työmaainsinööriksi ja edelleen työmaapäälliköksi kokkolalaisessa maanrakennusyrityksessä Ab Tallqvist Infra Oy:ssä.

Nyt Jari on vetovastuussa Valtatie 4:n moottoriliikennetiehankkeessa Jyväskylässä, jossa Tallqvist on Destian yhteistyökumppanina.

Jari Kinnunen muistelee hänen vanhemmilleen olleen hyvin tärkeää, että lapset käyvät koulua. Kun omassa kunnassa oli lukio, hänellä ei ollut haluakaan lähteä mihinkään muualle. Valkolakista oli hyötyä, kun hän pääsi opiskelemaan ammattikorkeakouluun.

– Hain ensin tietotekniikkalinjalle, mutta puolen vuoden opintojen jälkeen huomasin hyvin äkkiä, että tämä ei ole minun juttuni. Olen ollut koneiden kanssa tekemisissä koko pienen ikäni ja maatilan töissä tottunut tekemään konkreettisempaa. Hain yhteishaussa uudestaan ja pääsin rakennustekniikan linjalle.

Kun Jarin opinnot alkoivat olla loppusuoralla, koulun sisäiseen verkkoon tuli ilmoitus, että Tallqvist hakee Raahen kultakaivokselle kesämestaria. Jari pääsi töihin ja siitä ura lähti urkenemaan.

Tallqvist on huomattava tekijä maanrakennusalalla. Työntekijöitä on toistasataa ja yrityksen liikevaihto noin 40 miljoonaa euroa. Jarin eteläisimmät urakat ovat olleet Lohjalla ja pohjoisimmat Kuivaniemellä Oulun pohjoispuolella.

Jari Kinnunen sanoo moottoriliikennetien rakentamisen Kirristä Vehniälle olevan megaluokan tiehanke Suomen oloissa. Vastaavia tehdään ehkä kerran kymmenessä vuodessa. Tallqvistille se on ehdottomasti isoin tieurakka yrityksen historiassa: noin viisitoista miljoonaa euroa.

Destia on jakanut hankkeen neljään lohkoon, ja viidenneksi tulee Kirrin Nesteen alueen eritasoliittymän rakentaminen. Tallqvistille kuuluu lohko 1 Kirristä Puuppolaan. Yritys tekee 6,5 kilometriä moottoritietä ja muut yritykset jatkavat siitä eteenpäin Vehniälle moottoritien päähän.

Tallqvist tekee osuudellaan kaiken muun paitsi sillat ja päällysteet, ja sen lisäksi yritys hoitaa muiden lohkojen kivenajot Vehniälle asti. Tallqvistilla on isoa kaivoskalustoa, mutta sen lohkolla riittää myös runsaasti kiveä louhittavaksi.

Heti uuden moottoritien eteläisessä alkupäässä on nimittäin tekeillä suurin kallioleikkaus Suomen tierakentamisen historiassa. Lintukankaan kalliosta louhitaan 900 000 kiintokuutiota kiveä. Moottoritie tulee kulkemaan solassa, jota reunustaa 36 metriä korkea kallioseinä. Lisäksi Tallqvistin lohkolle osui kaksi muuta melko isoa kallioleikkausta.

Jari Kinnusella on alaisuudessaan viisi työnjohtajaa ja yli 30 omaa työntekijää. Alihankkijat mukaan luettuna hän toimii päällikkönä 43 työntekijälle.

Moottoriliikennetien on määrä olla valmiina vuoden 2023 syksyllä. Työt aloitettiin vuoden 2019 toukokuussa. Työt ovat pysyneet aikataulussa. Jari Kinnunen arvioi, että asfaltointi aloitetaan toukokuussa ja yli puolet asfaltista on vedetty ensi vuoden syksyyn mennessä.

Nelostien moottoritien jatke nopeuttaa matkaa Jyväskylästä pohjoiseen Keski-Suomeen merkittävästi, kun uutta tietä rakennetaan 17 kilometriä ja sillä pääsee ajamaan 100 kilometrin tuntinopeutta nykyisen kahdeksankympin sijaan.

Jari Kinnunen kuvailee nykyaikaista laadunvarmistusta erittäin tarkaksi.

– Toleranssit ovat hyvin ohuet. Kaivinkoneen kauha on aika iso pensseli, ja kun sillä pitää tehdä sentintarkkaa työtä, se on haastavaa, mutta olemme onnistuneet ihan kohtuullisen hyvin.

– Koneet on varustettu nykyaikaisilla 3D-koneen-ohjauslaitteistoilla. Kuljettajalle ei tarvitse enää näyttää paperin kanssa suunnitelmaa, eikä ole korkokeppiä osoittamassa, mihin korkoon kaivetaan. Kaivinkoneissa on tietokoneet, joista näkee pinnan, mihin kaivetaan.