Pihtiputaan Moottorikelkkailijoiden sihteeri Mika Kumpulainen ja puheenjohtaja Matti Varha lähtivät katsastamaan kelkkaurien kuntoa.

Tänä talvena on lunta piisannut toisin kuin vuosi sitten. Joidenkin mielestä lunta on ollut jo liikaakin, mutta moottorikelkkailijat ovat mielissään.

– Tämä on mukava harrastus. Kun tämmöisiä talvia on, niin ei ole valittamista. Kelkkojen myynti on kasvanut koko Suomessa ja se näkyy myös siinä, että kelkkahuollossa saattaa olla kahden viikon jono, Pihtiputaan Moottorikelkkailijoiden puheenjohtaja Matti Varha kertoo.

– Koronallakin voi olla osuutta asiaan. Ihmisillä on rahaa, kun he eivät matkusta, ja harrastavat sitten jotakin muuta, yhdistyksen sihteeri Mika Kumpulainen jatkaa.

Viime vuonna lunta oli niin ohuelti, ettei kelkkakerhon väki päässyt lainkaan vetämään kelkkauria. Nyt lunta satoi kolmekymmentä senttiä viikon ajan tammikuun puolivälin jälkeen ja sen jälkeen päästiin lanaamaan uria.

Viime viikolla alkoi tulla kuitenkin riesaa nopeasti lämmenneestä säästä. Lana upposi keskiviikkona sohjoon Alvajärvessä, eikä järven yli päästy.

Moottorikelkkailijat huolehtii myös hiihtoladun vetämisestä latuhöylällä Kolimalle, mutta jäällä on niin paljon vettä, että Mika Kumpulainen on päässyt vetämään ladun vain kerran ja silloinkin ainoastaan puoliksi.

Mainiot kelkkailukelit ovat vaikuttaneet siihen, että Pihtiputaan Moottorikelkkalijat on kirjannut tänä talvena jo yli neljäkymmentä jäsenmaksua. Nuoriakin on tullut paljon mukaan.

– Kelkkakerhon tarkoituksena on se, että koetettaisiin pitää urat sellaisessa kunnossa, että ne houkuttelisivat ajamaan ja se hillitsisi luvatonta kelkkailua. Maanomistajat ovat antaneet kelkkakerholle luvan käyttää heidän maitaan ja kelkkakerho antaa lupamaksulla luvan kelkkailijoille käyttää uraa, Matti Varha selvittää.

Pohjoisessa Keski-Suomessa kelkkailu-urat ovat pääasiassa Metsähallituksen mailla. Metsähallitus on ohjannut uralupamyynnin kelkkakerhoille.

Pihtiputaan Moottorikelkkailijoiden jäsenmaksu on neljäkymmentä euroa vuodessa, mitä Matti Varha pitää melko edullisena kerhojen lupahintojen vertailussa. Lisäksi myydään viiden euron päivälupia. Lupamyynti on Takkatuvalla.

Moottorikelkalla saa ajaa ilman lupaa ainoastaan jäällä. Maanomistaja voi antaa jollekin henkilölle luvan ajaa esimerkiksi omalla pellollaan, vaikka siellä ei olisi vedettyä kelkkauraa, mutta se ei tarkoita sitä, että sen jälkeen kaikki muutkin saisivat mennä samalle pellolle rälläämään.

– Jos pilaat esimerkiksi pellolta syysviljan, maanomistaja voi lähettää siitä aika suuren laskun. Sama koskee taimikoita ja muita vastaavia, kelkkakerhon miehet korostavat.

Luvatonta kelkkailua ilmenee aina välillä, mutta Pihtiputaalla siitä ei ole ollut kovin usein harmia. Jotkut tahtovat oikaista Lylylammen jälkeen pellon poikki Kolimalle, vaikka pitäisi ajaa Niemenharjun yli vanhan leirintäalueen rannasta jäälle. Riihilahden kautta ajaminen on kielletty.

Jos ajaa vain Koliman jäällä, silloin voi poiketa ilman reittimaksun maksamista tankkaamassa Takkatuvalla tai Nesteellä, mutta jos jatkaa siitä Alvajärven suuntaan, maksu pitää olla maksettuna.

Pihtiputaalta pääsee Viitasaaren suuntaan kahta kelkkareittiä pitkin. Takkatuvalta kulkee Suvannonlahden kautta ura Keitelepohjaan ja Alvajärveltä Karjalanniemestä Kinnulan rajalle sekä sieltä Luotosen kämpälle ja eteenpäin Viitasaarelle.

Alvajärveltä on myös vedetty kelkkaura Muurasjärven jäälle. Lisäksi maanomistajien kanssa on jo luvitettu sopimukset, joiden ansiosta Seikasta voidaan vetää ura Raudanjärvelle, johon tulee Pyhäjärven reitin pää. Reisjärven uraa vasten on aloitettu luvitus, mutta Pihtiputaalla odotetaan, että reisjärveläiset saisivat oman uransa rajalle.