Ostin vuosia sitten värityskirjan, kun aikuisten värityskirjoista tuli juttu. Olen muutaman sivun väritellyt silloin tällöin ja viime viikonloppuna kaivoin kirjan jälleen esille. Olen nyt käyttänyt aikaa keittiön pöydän ääressä istumiseen ja kuvioiden värittämiseen. Aluksi se tuntuu aina vähän tyhmältä. Mitä sitä nyt aikuinen ihminen värikynien kanssa leikkimään!
Mutta kun antaa ajatuksen olla ja keskittyy tekemiseen, se vie täysin mennessään. Kun kuvio alkaa herätä eloon tussinveto kerrallaan, ei malta lopettaa. Ajatukset virtaavat vapaammin ja tulee rauhallinen olo.
On todella tärkeää tehdä välillä niin sanottuja turhia asioita. Itsekin toimin välillä erittäin suorittajahenkisesti ja hankin tehtävälistat täyteen kohtia yliviivattavaksi, kunnes huomaan, että kontrollin tunne kokonaisuuden hallitsemisesta vähenee. Ei ole oikeastaan edes kyse siitä, etteikö asioita ehtisi tai haluaisi tehdä, vaan kiireen tuntu vie tekemiseltä ilon, eikä illalla meinaa saada nukahdettua.
Koska aivot pyörivät välillä ylikierroksilla kaiken tekemisen ja tekemättä jätettyjen asioiden murehtimisen vuoksi, on hyvä välillä laittaa kaikki laitteet sivuun ja antaa itselle ruutuvapaata aikaa. Aina ei tarvitse olla tuottelias, lukea viimeisimpiä uutisia tai saada jotakin suurta aikaan. Välillä on hyvä hiljentyä, antaa aikaa olemiselle ja pienelle puuhastelulle. Aivan kuin kehomme, myös aivomme tarvitsevat lepoa.
Nykyään ihmiset keskimäärin tekevät asioita paljon vähemmän käsillään kuin ennen. Ei tarvitse luoda itse vaatteita, työkaluja tai välttämättä aina edes ruokaakaan, vaan kaikki hankitaan valmiina. Ei sillä, että älypuhelimen vuoleminen olisi vaihtoehto, mutta kyllä käsiään voi edelleen käyttää muuhunkin kuin näpyttelemiseen tai näytön pyyhkimiseen. Itse paljon koneilla aikaa viettävänä huomaan välillä nauttivani kotitöistä, koska ne pakottavat poistumaan epäergonomisesta asennosta ruutujen ääreltä.
Muistetaan tehdä välillä kivoja juttuja, joissa emme ole ollenkaan hyviä. Piirretään harakanvarpaita, lauletaan nuotin vierestä tai ommellaan sauma vinoon. Elämä ei ole aina niin vakavaa. Lapset tietävät tämän paljon paremmin kuin me aikuiset.
Ja kun vähän tarkemmin asiaa ajattelee, niin niistä turhista touhuistahan sitä vasta hyötyä onkin!