Lempeästi hymyilevä uuden naapurin vanha herra tepasteli taannoin hiekkatietä ja astui torppaani ilmiselvästi kahvin toivossa. Kädessään tuo harmaakiharaista hiuspehkoaan harova seniori heilutti aviisista repäisemäänsä kappaletta. Hänen päästyään lähemmäksi tunnistin sen, olinhan hörähdellyt ääneen samaista asiapläjäystä lukiessani.
Sivullinen Hanna Kankaanpää