Yhden määritelmän mukaan kesä alkaa pohjoisella pallonpuoliskolla vasta kesäpäivänseisauksesta 21. kesäkuuta ja päättyy syyspäiväntasaukseen 23. syyskuuta. Ilmaston ennustetaan pitkällä aikajaksolla lämpenevän, mutta niin näyttäisi tapahtuneen jo aika lyhyen ajan sisällä.
Muholan Latopellolla asuva eläkeläismetsuri Reino Tainio on merkannut vanhan venevajan ovenpieleen timpurinkynällään jäidenlähdön ajankohdan neljänkymmenen vuoden ajan. Tänä keväänä jäät lähtivät Kivijärven Pieksänselältä ennätyksellisen aikaisin 19. huhtikuuta. Pieksänselän vapautuminen jäistä on aikaistunut Reino Tainion kirjanpidon mukaan 40 vuodessa keskimäärin lähes kahdella viikolla.
Kesän lyhyyttä tuskaileville suomalaisille ilmaston lämpeneminen voi tuntua helpotukselta. Talvet leudontuvat, kevät aikaistuu, kasvukausi pitenee ja kesä jatkuu entistä myöhäisempään syksyyn. Näin käy ihannetapauksessa. Muutokset eivät ehkä sittenkään ole pelkästään myönteisiä. Entä jos kesäajan sademäärät kasvavat reippaasti, myrskyt repivät katot irti ja kaatavat puut ja ukkonen jyrisee harva se viikko?
Jos sää muuttuu ihmisen toimien vuoksi, muutokset tapahtuvat onneksi hitaasti ja niihin jää aikaa varautua. Silti jo nyt rannikkoseuduilla mietitään kaavoituksen yhteydessä, kuinka ennustetut vedenpinnan nousu ja tulvat otetaan rakentamisessa huomioon.
Suomessa on totuttu nopeisiin ja rajuihin sään vaihteluihin. Lähin esimerkki löytyy muutaman viikon takaa. Toukokuisen viikon ajan lämpömittari näytti jopa yli 30 asteen lukemia ja moni kuvitteli, että kesää jatkuu syksyyn asti. Ei jatkunut. Yhden vuorokauden aikana lämpötila laski reippaalla kahdellakymmenellä asteella, uimarannat tyhjenivät, sortsien tilalle vaihdettiin pitkät housut ja hellehattu korvattiin pipolla.
Vaikka ilmasto muuttuu, täällä asuvien on hyvä pitää mielessä, että Pohjolan kesä pysyy kaikesta huolimatta lyhyenä. Kesästä on viisainta nauttia aina kun aurinko paistaa ja lämmittää luonnon ja ihmismielen.
