Loppuaan lähestyvän vaalikauden aikaansaannokset eivät ole mairittelevia. Valtionvelkaa ja työttömyyttä ei ole saatu pysymään kurissa. Tuskaa lisää kuntauudistuksen kaatuminen ja sote-uudistuksen takkuaminen.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta pöllytti lainvalmistelijoita sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislakia koskevassa mietinnössään isolla mattopiiskalla mm. demokratiavajeen synnyttämisestä, kuntien aseman eriarvoistamisesta ja noin 260 kunnan talouden vaikeuttamisesta.
Mietinnön mukaan laki jättää useimpien kuntien ja niiden asukkaiden vaikutusmahdollisuudet heikoiksi. Kuntien ja kuntalaisten ääni ei kuulu ehdotetussa hallintomallissa, jossa sote-alueiden kuntayhtymät muodostuvat poikkeuksellisen suuriksi.
Yhdessä sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymässä on keskimäärin yli 60 kuntaa. Mietinnön mukaan pienten kuntien ääniosuudet yhtymävaltuustossa jäävät pieniksi.
Nykyisellä kuntajaolla noin 180 kunnan ääniosuus tulee olemaan alle prosentin. Palvelutasoaan puolustavien pihtiputaalaisten ja kinnulalaisten ääntä voi uudessa sote-kuviossa verrata kärpäsen surinaan, joka ei isompien menoa juuri häritse.
Uudistuksen vuoksi 260 kuntaa joutuu korottamaan kunnallisverotustaan. Ilmeisesti joidenkin tavoite on hoitaa uudistuksella myös kuntarakenne. Uudistuksen myötä pienet kunnat joutuvat muutamassa vuodessa sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen nousun vuoksi selkä senää vasten ja liittymään osaksi suurempia kuntakokonaisuuksia.