Toivomuksia on helppo vetäistä hatusta, mutta niiden toteutuminen on kokonaan toinen juttu.
Vanhojen paikallislehtien selaaminen on valaisevaa. Etsin joka viikko lehteen pari uutispätkää 25 vuoden takaisesta Kotiseudun Sanomista.
Huolenaiheet olivat neljännesvuosisata sitten aika lailla samoja kuin tänään. Toki usko parempaan tulevaisuuteen näytti selvästi nykyistä vahvemmalta. Syy taisi olla siinä, ettei kaikkia jo tuolloin liipaisimella olleita kylien posteja, kauppoja ja kouluja ollut ehditty vielä sulkea.
Kesäkuun kuudentena päivänä vuonna 1993 ilmestyneen pikkulehden ykkösjuttu oli otsikoitu rohkeasti: Tulevaisuustalkoot nostavat Pihtiputaan väkiluvun kuuteentuhanteen. MTK-johtoisen projektin vetonauloina mainittiin Jaakko Teppo ja Heikki Haavisto, talviset tupaillat ja Jukolan hengenluontijuhla.
Ihan varma ei jutun kirjoittanut toimittaja ennustuksen toteutumisesta ollut, koska oli lisännyt otsikon perään kysymysmerkin.
Ennustettiin, että jos väki saadaan innostettua talkoisiin täysillä ja suunnitellut toimet toteutetaan, Pihtiputaan väkiluku kääntyy niin hulppeaan kasvuun, että asukkaita on kuusituhatta vuonna 2010.
Esitän asiaan liittyen kaksi tietokilpailuluonteista kysymystä. Paljonko pihtiputaalaisia oli vuonna 1993 ja toteutuiko väkiluvun nousu?
Kysymykset kuuluvat sarjaan nämä pitäää tietää. Vajaaksi olisi jäänyt omakin arvaukseni. Uskokaa tai älkää, puttaalaisia oli 5 660. Entä nyt, kun jutussa esille nostetusta tavoitevuodesta 2010 on ehtinyt kulua kahdeksan vuotta.
Lapsikin osaa arvata, että väkiluku jatkoi tasaista laskuaan, mutta monelle lienee yllätys väkimäärän miinuksen mittakaava. Wikipedia tietää, että pihtiputaalaisia on tänään 4 117. Meitä on 1 543 vähemmän kuin noina menneinä toiveikkuuden leimaamina aikoina.
Koska paperilehdessä tila on aina rajallinen, pidättäydyn jakamasta mielestäni niin hyviä neuvoja kehityksen suunnan kääntämiseksi.
On siihen toinenkin syy. Kirjoitin kohta neljäkymmentä vuotta kestäneen työurani alkuaikoina uutisen usein toistuneesta aiheesta, siitä miten asukasluku oli taas pudonnut. Pääkirjoituksenkin väsäsin. Ennakoin siinä, että kunnan päättäjillä riittää tekemistä väkiluvun kääntämiseksi nousuun.
Pääsin kirjoituksellani Suomen Kuvalehteen, sen arvostetulle ja ehkä luetuimmalle Jyviä ja akanoita -palstalle. Ja mitä tekivät päättäjät. Eivät ainakaan sitä, koska aleneva väestökehitys jatkui.
