Herttinen sentään, kuinka aika rientää. En olisi uskonut, että siitä on jo kuusi vuotta, kun istuin Jyväskylän Paviljongissa kuuntelemassa Kataisen sateenkaarihallituksen ilosanomaa kuntauudistuksesta.
Silloin kevättalvella 2012 olivat suurimmat höyryt sentään haihtuneet jyväskyläläisen kuntaministerin Henna Virkkusen päästä, eikä hän enää kehdannut puhua sadan kunnan tavoitteesta.
Valtiovarainministeriön virkamiehet olivat piirustelleet Keski-Suomeen neljä jättikuntaa kuntajakoselvityksen pohjaksi. Pihtipudas ja Kinnula olisi liitetty Äänekoskeen.
Yksikään niiden edustajista ei halunnut neljää jättikuntaa, ei edes suuri ja kaunis Jyväskylä. Kokoomuksen Henna Virkkunen ja SDP:n pihtiputaalaislähtöinen Lauri Ihalainen tyynnyttelivätkin, ettei kuntia liitetä yhteen pakottamalla.
Koko kuntauudistus lässähtikin täysin. Keski-Suomessa on yhä samat 23 kuntaa, jotka olivat kartalla kuusi vuotta sitten. Ja ihan sama vaikka ovatkin, jos Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimustuloksia on uskominen. Ja miksipä ei olisi.
Suomen Kuvalehden jutusta selviää, että VATT:in tutkimuksen mukaan kuntaliitoksista ei ole syntynyt säästöjä edes kahdeksan vuoden seuranta-ajan kuluessa, vaan liitoksen tehneiden kuntien menot ovat kehittyneet samalla tavalla kuin muidenkin kuntien.
Pihtiputaalla on välillä nostettu karvoja pystyyn kuntaparikumppani Viitasaaren suunnalta kuuluneiden kuntaliitospuheiden takia. Virallista kosintapyyntöä ei ole tullut, mutta eräät naapuripitäjän poliitikot ovat harrastaneet itsenäistä ajattelua.
Onneksi puttaalaiset ovat osanneet pitää puolensa ja suhde Viitasaaren kanssa on jäänyt lautakuntatasolle. Se on varmaa, että ainakaan Pihtipudas ei olisi hyötynyt mitään liittymisestä Viitasaareen.
Jos täältä joskus jonnekin joudutaan, se on vähintään suurkuntahankkeessa kaavailtu Äänekoski ja ehkä jopa Jyväskylä. Mutta semmoinen jättiläinen ei olekaan enää kunta, vaan maakunta. Ja sitten koko kunnallishallinto olisi aivan eri kuosissa.
Sellaisten visioiden aika ei koita kuitenkaan vielä moniin vuosiin, mutta väen väheneminen on toki väistämätöntä näillä seuduilla. Siitä kannettiin huolta jo 55 vuotta sitten. Nimimerkillä Emanuel pakinoinut Keskisuomalaisen päätoimittaja Martti Juusela oli lukenut Aamulehden pääkirjoitusta ja huolestunut maaltapaosta:
”Väestötilasto osoittaa, että siirtoliike maaseudulta kaupunkeihin on vakio-ilmiö, eivätkä päättyneen vuoden numerot lupaa lieventymistä.”
