Reilu viikko sitten torstai-iltana istuin huoneessani täällä Bristolissa katsomassa yhtä lempiohjelmistani, kun ulkoa alkoi kuulua kaoottista huutoa. Raotin varovasti verhoja, ja näin teinejä juoksentelemassa hullaantunena ympäri pihamaata. Ulkona satoi lunta!
Lempiohjelmani sai jäädä sikseen, sillä ulkona ollut näytelmä tarjosi paljon enemmän hupia: lunta oli ehtinyt sataa ehkä sentin verran, kun nämä harvoin lunta näkevät nuoret alkoivat kaapia siitä vähäisestä lumesta kuraisia palloja pistääkseen lumisodan pystyyn.
Yksi ystävistäni laittoi minulle videon kerrostalon ylimmästä kerroksesta kuvaten ympäriinsä säntäileviä ihmisiä. Täydellinen kopio Michael Jacksonin Thriller-kappaleen musiikkivideosta.
Lähdin samana iltana käymään ystäväni kanssa kaupassa. Tai näin oli tarkoitus, mutta kampusalueella oleva kauppa oli suljettu etuajassa lumisateen takia. Lähdimme molemmat takaisin asunnoillemme, ja saimme matkalla muutaman osuman lumipallosta. Tuli ihan ala-asteajat mieleen.
Paitsi silloin ei saanut heittää lumipalloja toisia kohti ilman jälki-istuntoa.
Seuraavana aamuna herättyäni kurkkasin ikkunasta ulos, ja siellä odotti kerrassaan kaunis näky. Lunta oli satanut silmämääräisesti arvellen vajaat kymmenen senttimetriä.
Avasin puhelimeni ja huomasin tiedotteen yliopistolta. Kaikki kampukset olivat suljettu ja luennot peruttu lumen takia. Minua alkoi hieman naurattaa, sillä olin aina vain kuullut sitä tapahtuvan, mutta nyt se sattui omalle kohdalle.
Vajaa kymmenen senttiä lunta oli saanut myös muun muassa junaliikenteen kokonaan pysähdyksiin.
Kuitenkin yksi asia, joka minut sai eniten hämilleen, oli sähköposti, jonka saimme kampuksen asumisyksiköltä. Se meni jotakuinkin näin: ”Lumen takia olemme varanneet rajallisen määrän voileipiä niille, joilla ei ole ruokaa. Tule käymään asiakaspalvelupisteellämme ja hae omasi.” Ei sillä, etteikö lähin kauppa Lidl sijaitsisi vajaan puolen kilometrin päässä.
Tässä taas huomaa, kuinka kaikki on suhteellista. Teillä siellä Suomessa on lunta ilmeisesti toista metriä, ja arki rullaa kuten ennenkin. Täällä meille mitättömältä tuntuva määrä on valtava ja saa kaiken pysähtymään.
Haluan vielä antaa teille ostoskärrypäivityksen: ne vietiin lumenlaskuvälineeksi meidän olohuoneen pöydän kanssa. Seuraavana aamuna samat kärryt olivat kuitenkin ilmestyneet takaisin, ja ne ovat vieläkin keskellä olohuonetta pöytä kyydissään.