Tammikuun viidentenä päivänä syntyi Lenni, hieman hätäisenä, viikon verran ennen laskettua aikaa Karoliina ja Teppo Petäistön perheeseen. Yllätyspoika oli tervetullut, vaikka isä Teppo ja sisaruksista Nelli (10) ja Niko (8) toivoivat tyttöä.
– Emme halunneet tietää etukäteen kumpi olisi tulossa, pientä kutkutusta on siinä arvuuttelussakin, Karoliina nauraa.
Koronasta huolimatta Petäistöt päättivät järjestää vauvalle nimiäiset, tosin porrastetusti ja turvallisuusohjeita noudattaen. Tärkeältä kuitenkin tuntui, että perhe ja ystävät pääsevät tutustumaan uuteen perheenjäseneen ja juhlimaan yhdessä.
Oulusta takaisin Puttaalle
Karoliina ja Teppo ovat molemmat paljasjalkaisia pihtiputaalaisia. Opinnot veivät nuoret Ouluun, mutta heille oli aina selvää, että oma perhe halutaan kasvattaa maaseudulla. Kun opintojen jälkeen töitä löytyi Pihtiputaalta, oli helppo päätös muuttaa takaisin kotipitäjään.
Karoliina on ammatiltaan lähihoitaja, mutta nyt on vuosia vierähtänyt lasten kanssa kotona. Teppo puolestaan on töissä Timber Lämmöllä ja lisäksi sopimuspalokunnan leivissä. Palokunnan töihin liittyen on vielä opintoja suoritettavana, mutta ne ovat pääasiassa ilta-aikaan.
– Pihtiputaalla erityisesti houkutteli lähellä oleva luonto ja yleinen turvallisuus. Ja kun olemme itse saaneet kasvaa sellaisessa ympäristössä, toivomme samanlaista lapsuutta myös omalle jälkikasvulle, Teppo toteaa.
Vanhemmista sisaruksista Nelli ja Niko ovat jo koululaisia, ja aamuisin koulumatkaa kuljetaan yhdessä. Koulun jälkeen on vielä lasten harrastuksia, joten joskus aikatauluttaminen vaatii sovittamista koko perheen kesken. Kuulostaa hektiseltä arjelta, ja sitä se onkin.
– Onneksi Tepon työ on päivystysluonteista ja tarvittaessa voi vähän joustaa. Esimerkiksi kovilla pakkasilla ei voi vauvan kanssa ulkoilla niin paljon, joten koulukuljetukset jäivät isän hoidettavaksi, Karoliina kertoo.
Arkea vauvan ehdoilla
Sisarukset Nelli, Niko ja Onni (6) ovat ottaneet uuden pikkuveljen ilolla vastaan. Leikkikaveriksi Lennistä ei ihan vielä ole, mutta sisarusten touhuja on mukava seurata viltillä pötkötellessä.
– Isommista sisaruksista on jo apuakin pikkuveljen kanssa, Karoliina kehaisee.
Toistaiseksi Nikolle ja Onnille riittää, ettei Lenni halua sekaantua legorobotin rakentamiseen, vaan katsoo vierestä isompien puuhailua.
Nellin mielestä taas parasta on pitää Lenniä sylissä. Kokemusta siskon velvollisuuksista on jo tullut aiemminkin, mutta nyt kun on itse vähän vanhempi, se tuntuu erilaiselta. Suunnitelmiakin on, sillä Nelli aikoo opettaa Lennin puhumaan.
Ensimmäinen sana suunnitelman mukaan on tietenkin ”Nelli”, mutta mikä tahansa lasketaan opettajalle meriitiksi. Suunnitelman sinetöi iloinen kikatus.
Arki sujuu painollaan, päivä kerrallaan. Kotitöistä ei oteta turhaa stressiä, ja koko perheen yhteistä aikaa pyritään löytämään silloin kun sitä on.
– Arki meillä sujuu nyt pitkälti vauvan ehdoilla, mutta kun on jo kokemusta useammasta pienestä, niin rutiinit muotoutuivat nopeasti. Olo on tosi onnellinen. Vähän toki välillä väsyttää, mutta niinhän se pienten kanssa aina menee, Karoliina kertoo.
– Eikä sitä enää ihan pienestä säikähdä, jos vaikka pulauttaa tai mahavaivat valvottaa. Elämästä pitää nauttia joka päivä, sillä lapset ovat pieniä vain vähän aikaa, hän tiivistää.
