Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä Venäjän länsimaihin ja myös tuoreeseen Nato-maahan Suomeen kohdistamat hybridi-iskut ja muut ilkeydet ovat muuttaneet itsenäisyysjuhlien puheiden sisältöä. Pihtiputaan kunnan sivistys-ja hyvinvointijohtaja Jutta Hartojoki puhui kansan henkisen kriisinkestokyvyn vahvistamisesta.

Jutta Hartojoki otti esille presidentti Sauli Niinistön raportin EU:n siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamisesta.

Raportissaan Niinistö linjaa ehdotuksia, joiden avulla EU voisi siirtyä globaalin epävarmuuden kasvaessa kriiseihin reagoimisesta aktiiviseen varautumiseen ja kokonaisturvallisuuden edistämiseen.

– Niinistön raportti perustuu suomalaiselle kokonaisturvallisuuden käsitteelle, joka on varautumisen yhteistoimintamalli. Siinä yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Yhteiskunnan turvallisuus rakentuu siis sen kaikkien osien, mutta myös yksittäisen kansalaisen varautumiselle, Hartojoki totesi.

Niinistö kokee turvallisuuden syntyvän vahvistamalla kansalaisten kriisinkestävyyttä, henkistä hyvinvointia ja kykyä selviytyä epävarmassa ympäristössä.

Hartojoki huomautti, että turvallisuuden tunnettamme ja henkistä kriisinkestävyyttämme koetetaan horjuttaa informaatio- ja hybridivaikuttamisella.

– Valheellisen ja harhaanjohtavan tiedon levittämisellä pyritään aiheuttamaan sekaannusta, horjuttamaan kansan yhtenäisyyttä ja saamaan ihmisryhmät asettumaan toisiaan vastaan ja toimimaan oman etunsa vastaisesti.

– Hybridivaikuttamisella taas tarkoitetaan monenlaisia keinoja käyttävää haitallista toimintaa, jolla vieraat valtiot pyrkivät vaikuttamaan haitallisesti kohteena olevaan maahan. Se näkyy useimmiten erilaisina häiriöinä, kuten palveluiden katkoksina – tai ei mitenkään, Hartojoki sanoi.

Hyvä yleissivistys on Jutta Hartojoen mielestä paras keino taistella informaatio- ja hybridivaikuttamista vastaan sekä vahvistaa henkistä kriisinkestävyyttämme.

Hän korosti, että laadukas koulutusjärjestelmä tukee ihmisten kykyä ymmärtää ja vaikuttaa ympäröivään maailmaan.

– Hyvä yleissivistys antaa meille mahdollisuuksia tunnistaa oikea tieto valheellisesta, kykyä asettaa tieto oikeaan kontekstiin, mittakaavaan ja historialliseen jatkumoon. Hyvä yleissivistys on kriittisyydelle rakentuvaa monilukutaitoa ja ymmärrystä demokraattisesta yhteiskunnasta.

Hartojoki sanoi yleissivistyksen olevan myös sydämen sivistystä, taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, empaattisuuden ja toisen asemaan asettumisen pohjalta sekä pyrkimystä totuuteen, hyvyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan.

– Ukrainan sota on osoittanut tavallisen arjen merkityksen osana henkistä kriisinkestävyyttä. Myös omasta historiastamme, etenkin jatkosodan ajalta, tunnemme monia esimerkkejä normaalin elämän voimasta; rintamalla järjestettyjä elokuvakiertueita, urheilukilpailuja, rintamakirjastoja ja korsuissa järjestettyä mahdollisuutta opiskeluun, puhumattakaan kotirintaman moninaisesta toiminnasta normaalin arjen ja yhteiskunnan pyörittämiseksi.

Sivistystoimen ydintehtäväksi Jutta Hartojoki nimesi tiedon, osaamisen, kulttuurin ja hyvinvoinnin edistämisen. Siten tuetaan kansalaisten henkistä kriisinkestävyyttä, mutta myös arjen jatkumisesta huolehtimista poikkeus- ja häiriötilanteissa.

– Päiväkotien ja koulujen toiminta jatkuu turvaten muita yhteiskunnan toimintoja ja taaten lapsille ja nuorille mahdollisuuden koulutukseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen.

– Vapaa-ajanpalvelut, kirjasto ja kansalaisopisto tuovat mahdollisuuksia kohtaamiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen ja luovat osaltaan henkistä hyvinvointia ja rikastuttavat ihmisten elämää.

– Sivistystoimen työ on siis osaltaan kansakunnan kestävyyden, identiteetin ja selviytymisen turvaamista. Niin normaalioloissa kuin kriisien keskelläkin tiedolla, taiteella ja sivistyksellä on paikkansa – ne kantavat yli vaikeimpienkin aikojen, Hartojoki painotti.

Jutta Hartojoki kohdisti lopuksi puheensa kaikille yhteisesti.

– Meistä jokainen voi osaltaan pohtia, mitä voimme tehdä normaalin ja turvallisen arjen edistämiseksi ja palvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi mahdollisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa ja miten osaltamme vahvistamme omaa henkistä kriisinkestävyyttämme.

– Meistä jokainen voi osaltaan huolehtia suomalaisen yhteiskunnan turvallisuudesta pitämällä huolta demokraattisesta yhteiskunnasta ja suomalaisten yhtenäisyydestä välttämällä vastakkainasettelua sekä osallistumalla demokraattisen yhteiskunnan toimintaan.

Itsenäisyyttä Hartojoki kuvasi suomalaisen kulttuurin, kielen, suomalaisen yhteiskunnan ja Suomen kansan yhtenäisyyden vaalimiseksi.

– Se on oman historiamme kunnioittamista sekä uskoa tulevaan, hän tiivisti.

Pihtiputaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ari Saastamoinen sanoi tervetulotoivotuksessaan kuulleensa viime aikoina hyvin usein ajatuksen, jonka mukaan maailma on muuttunut, eikä se ole enää samanlainen kuin aikoinaan.

– Itsenäinen Suomi edustaa ihmisille pysyvyyttä ja jatkuvuutta, mutta samalla se kohtaa maailman muuttumisen ja muuttuu itsekin. Siinä muutoksessa jotkut kokevat, että tuttuja asioita saa hakemalla hakea. Monella on mielessä Suomi sellaisena kuin se tuli tutuksi lapsuudessa ja nuoruudessa, Saastamoinen totesi.

Ari Saastamoinen yhtyi itsekin ajatukseen maailman muuttumisesta.

– On aivan ymmärrettävää, että muuttuvassa ajassa pysyvyyttä etsitään läheltä ja tutuista, turvallisiksi mielletyistä asioista, kun pitkäaikaiset, huolestuttavat kehityskulut maailmalla mietityttävät ja arjen haasteet osuvat päälle yhtä aikaa.

Saastamoinen sanoi, että jokainen sukupolvi voi rakentaa omalla vuorollaan parasta mahdollista elämää.

– Paras ja kestävin perusta tälle rakentamiselle on aito ja konstailematon pihtiputtaalainen lähimmäisenrakkaus. Niin vahva välittäminen, että parhaimmillaan sen aistii ympäröivässä ilmassa.