Ensi vuoden alusta käynnistyvä ja vuoteen 2020 asti ulottuva EU:n uusi alue- ja rakennepolitiikka kohtelee Suomea kaltoin.

Kataisen hallitus ei paneutunut Suomen aluekehityksen tarpeisiin. Asia ei ollut hallituksen prioriteetti. Ei siksi ihme, että hallitus epäonnistui Suomen edun puolustamisessa. Lopputulos on, että Suomi maksaa EU:n aluepolitiikan kustannuksista entistä enemmän ja saa takaisin radikaalisti vähemmän kuin päättyvällä seitsemän vuoden pituisella ohjelmakaudella.

Maksamme seuraavan seitsemän vuoden aikana noin 4 miljardia euroa unionin yhteisen aluepolitiikan rahoittamiseksi. Suomen oman aluepolitiikan tarpeisiin tästä summasta palaa seitsemässä vuodessa yhteensä noin 1,3 miljardia euroa. Vastaava summa, jonka olemme tänä vuonna päättyvällä ohjelmakaudella saaneet on ollut runsaat 1,7 miljardia euroa. Pudotusta on 450 miljoonaa euroa. EU:n aluetuen leikkaus merkitsee myös kansallisessa rahoituksessa suunnilleen vastaavaa vähenemistä. Suomen aluepolitiikan ja alueellisen kehittämisen rahoitukseen tulee ohjelmakaudessa noin 800 miljoonan euron lovi.

Suurin syy Suomen menetyksiin on aluetukirahojen jakoperusteiden muutoksessa. Hallitus hyväksyi EU:n esittämän “harvan asutuksen kriteerin” painoarvon pienentämisen rahanjaossa lähes olemattomiin. Suomi on tässä häviäjä, voittajiin kuuluivat jopa Saksa ja Ranska. Suomessa on näet suhteellisesti enemmän kuin missään muussa EU-maassa harvaan asuttuja alueita.

Suomen saaman EU:n alue- ja rakennerahoituksen leikkaantuminen lähes kolmanneksella näkyy vahvasti myös Keski-Suomessa. Saarijärven – Viitasaaren seutu saatiin EU- liittymisneuvotteluissa vuoden 1995 alusta lukien pohjoisen ja itäisen Suomen kanssa samaan, suurimman Suomessa myönnettävän tuen piiriin. 

Käytännössä tämä erityiskohtelu on tuonut seutukunnalle vuosittain useamman miljoonan euron lisärahoituksen; koko jäsenyyden aikana lähes 100 miljoonaa euroa. Sillä on rahoitettu kymmeniä pienempiä ja suurempiakin hankkeita yrityshankkeista, teollisuusalueiden kunnostamiseen, vesihuoltohankkeisiin, kevyen liikenteen väyliin ja kylätalojen ja kylämaisemien kohennustöihin saakka.

Niin ikään se on tarkoittanut yritysten investoinneille muuta maakuntaa runsaampaa rahoitusta. Jatkossa leikkaukset tuntuvat myös täällä.
Nyt päättyvällä ohjelmakaudella koko Keski-Suomessa EU:n aluetukea ja sen sitomaa kansallista aluetukea on myönnetty vuosittain noin 30 miljoonaa euroa. Leikkaus tulee olemaan 7 – 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Se kirpaisee esimerkiksi yritysten investointeja ja kehittämistä, työvoimakoulutusta sekä infran kohentamista ja maaseudun pienimuotoista yritysrahoitusta.
Kysymys on vuosittain kymmenistä hankkeista, jotka jäävät nyt ilman rahoitusta eri puolilla maakuntaa.

Samaan aikaan hallitus leikkaa tai siirtää meiltä kahmalokaupalla erilaisia kansallisia aluekehitysrahoja, koulutuksesta, valtion hallinnosta, tiehankkeista, maakunnan kehittämisrahasta jne. Jyväskylän johdolla koko Keski-Suomi on ajautunut suuriin vaikeuksiin.

Maan hallituksen on tultava mukaan katkaisemaan kierre. Alueellisen kehittämisen leikkaukset on pysäytettävä, maakunnan kehittämisresurssit on palautettava ja suurkunta- ja sote-sotkut on lopetettava.

Mauri Pekkarinen,
kansanedustaja,
maakuntavaltuuston pj.