En malta olla vastaamatta Kotiseudun Sanomissa 18.3.2020 olleeseen kirjoitukseen  ”Tuulivoimatuotannosta hyötyvät sekä kunnat että valtio”

Energiaviraston laskelmien mukaan tuulivoimayhtiöitä on tuettu veronmaksajien rahoilla lähes miljardilla (1 000 Me) vuosina 2011-2019. Tuki jatkuu pitkälle 2030-luvulle ja se voi nousta  yli kolmeen miljardiin Euroon.

Onko tuulivoima nykyajan Kalevalan Sampo, joka luo tyhjästä rahaa – omistajilleen.

Avokätisen tuulivoimatariffin lisäksi on pidetty ainoastaan tuulivoimalle suuntautunut tariffin tukihuutokauppa. Nämä kustannukset on arvioitu  kohoavan n. 21 miljoonaan euroon vuodessa.

Näin valtavat tuulivoimatuet vääristävät kilpailua ja ovat vaikuttamassa siihen, että muut energiantuotantomuodot eivät pääse hyödyntämään kasvupotentiaaliaan, esimerkiksi biovoimalat.

Tuulivoimalle  myönnettyjen tukien lisäksi tulee huomioida säätövoiman tarve ja kustannukset tuulivoiman energian hinnassa  noin 15 euroa MWh.

Esimerkiksi Saksassa korvataan energian tarve silloin kun ei tuule  – ja aina ei tuule – kivi-ja ruskohiilivoimalla. 

Uusin hiilivoimala avataan tulevan kesän aikana Saksassa. Hiilidioksiditasot eivät ole laskeneet merkittävästi, vaikka Saksaan on rakennettu noin 30 000 teollisuusluokan tuulivoimalaa.

Motivan laskelmien mukaan kunta saa tuulivoimalasta ensimmäisenä vuonna  kiinteistöveroa 3,1 % mukaan 15 300 euroa vuodessa. Ilosjoen tuulivoimapuistosta 7 x 15 300 euroa, josta se laskee 2,5% vuosivauhtia.

Vuoden 2018 mukaisesti  kaikki Suomen 698 tuulivoimalaa ovat maksaneet  10,6 miljoonaa euroa kiinteistöveroa.

Kun huomioidaan maanomistajien saamat maanvuokrat ja haittakorvaukset, yhteensä arvioiden noin 2 miljoonaa euroa, tuottivat  vuonna 2018  698 tuulivoimalaa julkiselle taloudelle 13 miljoonaa euron verokertymän

Tuulivoimaloiden saama veronmaksajien tuki v. 2018 oli siis 17-kertainen saatuun verokertymään.

Ei voitane pitää kovinkaan erinomaisena ”diilinä”.

Tuulivoima on toimialana huono veronmaksaja.

Tuulivoima saa ns. Mankala-periaatteen mukaisesti ostaa sähköä omakustannushintaan  omistamaltaan tuulivoimayhtiöltä. Näin mm. tuulivoimayhtiön ei tarvitse osoittaa voittoa eikä maksaa yhteisöveroa.

Esimerkkinä Tuuliwatti-tuulivoimayhtiö tullee saamaan veronmaksajien tukea yksin n. 667 miljoonaa euroa.

Tuuliwatti ei maksa veroja ei työllistä.

On tunnettua, että Suomen verojärjestelmä antaa ulkomaisille  tuulivoimaloiden omistajille mahdollisuuden siirtää voitot kevyemmän verotuksen maihin.

Ilosjoen Tuulipuisto on siirtynyt viime vuoden loppupuolella bulvaaniyhtiö ABO Windiltä pääomasijoittaja Luxcaran omistukseen, jonka ei tarvitse osoittaa voittoa sähköntekemisestä Suomessa.

On myös huomattava, että tältä osin Suomi on menettänyt sähköntuotannon huoltovarmuuden.

Sähköverkkojen vahvistaminen (pakollista tuulivoiman epätasaisen sähköntuotannon takia) kuormittaa veronmaksajien kukkaroa. Sähkö on siirrettävä sinne missä sen kulutus on suurinta, jonne tehdyn riskikartoituksen perusteella ei ole tehty ainuttakaan tuulivoimalaa, liekö edes suunniteltu.

Ilosjoen teollisuusluokan tuulipuiston lähiasukkaat ovat olleet siinä käsityksessä, että Pihtiputaan kunnan palava tahto saada tuulivoimaa kuntansa alueelle on ollut saada olla mukana ilmastotalkoissa ajan hengessä.

Kirjoitus osoitti kuitenkin raadollisesti. että raha ratkaisee – vaikka kuntaloudessa vaatimatonkin.

Inhimillinen näkökulma, asukkaita kuunteleva ja huomioonottava  ja mahdollislta sairauksilta estävä elinolosuhteiden huomionottaminen jäi yksiselitteisesti konsulttiyhtiön tarkoitushakuisten laskelmien ylikävelemäksi.

Aihetta enempään