Jouluun liittyy perinteitä ja odotuksia, joista pidetään kiinni.

Median johdolla on kohkattu viikkoja, tuleeko jouluksi lunta vai vietämmekö kristikunnan suurta juhlaa sulaa maata tuijotellen. Niinhän joulun päänäyttämöksi osuneilla historiallisilla paikoilla on tehty jo yli kaksituhatta vuotta. Lumella ja Jeesuksen syntymäjuhlalla on vähän tekemistä toistensa kanssa.
Joulu tulee, satoi tai paistoi, ja löytää paikan sisältämme, jos annamme sille tilaa.

Joulunvietto alkaa tunnetun suomalaisen joululaulun mukaan jo toukokuussa kinkuksi sopivan porsaan valinnalla ja sitä taitavasti ruokkimalla. Joulun lähetessä mietitään lahjoja, siivotaan koteja, leivotaan ja valmistaudutaan. Jouluaattona seurataan Turun joulurauhan julistusta, käydään haudoilla ja kirkossa. Tai sitten ei. Moni ottaa kantaa jouluhössötykseen elämällä juhlapyhät tavallisia arkirutiineitaan noudattaen tai rakentamalla ihan omanlaisensa joulun.

Yllätykset kuuluvat jouluun. Joulusta voi saada hyvän mielen, vaikka maa jää lumettomaksi, lahjoja on vähän tai ne eivät miellytä, kinkku paistuu ylikypsäksi tai kuusi on valittu ulkonäön sijasta metsänhoidollisesti kestävin perustein. Maailmanhistoriaa eniten muokannut joulu onnistui siitä huolimatta, ettei ensimmäistä lastaan odottaneelle nuorelle perheelle löytynyt majatalosta vapaata huonetta.