Maakunnan valtalehdestä Keskisuomalaisesta tökkäsi keskiviikkoaamuna silmään mielipidekirjoitus, jossa moitittiin poliitikkoja kovakorvaisuudesta, koska vaajakoskelaisille luvattua terveysasemaa ei rakennettukaan viime vuonna.

Ja nyt näyttää ikävästi siltä, että terveysaseman rakentaminen siirtyy edelleen.

En malttanut olla kaivamatta esille kännykkääni ja hakematta reittiä Vaajakosken keskustasta Jyväskylän Tapionkadulle, jonne vaajakoskelaiset lääkärimatkansa tekevät.

Kirjoittajan närkästyksen määrä tuntui kohtuuttomalta. Matkaa keskustaan kertyy 7,9 kilometriä. Matkaan kuluva aika arvioitiin yhdeksäksi minuutiksi, jos liikkeellä ollaan omalla autolla, kaverin kyydissä tai taksilla.

En tunne Jyväskylän julkista liikennettä, mutta oletan, että bussilla pääsee Vaajakoskelta Matkakeskukseen melkein samassa ajassa. Ja joka tapauksessa odotusaikoineen alle puolessa tunnissa, vaikka ei pysäkille siirtymistä sen kummemmin aikatauluihin täsmäyttäisi.

Vaajakoskelaisille tiedoksi, että pihtiputaalaiset käyttävät sujuvasti oman ja Viitasaaren terveysaseman palveluja valittamatta. Samoin kinnulalaiset.

Kovin äänekästä nurinaa ei ole syntynyt myöskään siitä, että päivystys vuorottelee päiväaikaan Pihtiputaalla ja Viitasaarella. Iltaisin ja öisin pikaista lääkärinapua tarvitsevan täytyy matkata Jyväskylään asti.

Vaikka 170 kilometrin matkan Muurasjärven Särkiharjusta keskussairaalaan Jyväskylään tekisi ambulanssin kyydissä ja kuljettaja paahtaisi välin täysillä, aikaa kuluisi vähintään kaksi tuntia. Eikä siinä kaikki. Tähän on lisättävä ne tuskaiset puoli tuntia, joka kuluu sairasauton odottamiseen.

Onneksi monet lääkäriä vaatineet toimet, kuten liuotushoito ja sydänseuranta, voidaan aloittaa jo ambulanssissa, joten vakavissakin tapauksissa ennuste hengissä pysymisestä on aiempaa parempi.

Jyväskyläläisiä hoidetaan kahdellatoista terveysasemalla. Lisäturvaa tuo keskussairaala. Sinne ehtii jopa Korpilahden kyliltä puolessa siitä ajasta, mikä Muurasjärveltä kuluu.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ennustaa kuntien sote-menojen kasvavan kahden vuoden takaisesta 12,5 miljardista 20 miljardiin euroon vuoteen 2040 mennessä. Syynä on väestön vanheneminen.

Moni asia mullistuu terveydenhoidossa yksinkertaisesti siksi, että rahat loppuvat. Jopa ns. kaupungeissa joudutaan tottumaan yli kymmenen kilometrin asiointimatkoihin.