Suomalaisista 36 prosenttia ei halua kertoa puoluekantaansa. Lukema liittyy tuoreeseen TNS Gallupin tekemään kannatuskyselyyn. Päättäjille tulos paljastaa kiusallisella tavalla sen, että suomalaisten sitoutuminen puolueisiin höllenee ja liikkuvien äänestäjien määrä kasvaa.

Puolueiden on kuunneltava äänestäjiä entistä tarkemmin pitääkseen kannattajansa tyytyväisenä ja vaalien tullen ruodussa. Viime eduskuntavaalien tulos perusssuomalaisten rökäkevoittoineen, mutta myös puolueiden tämänhetkiset kannatuslukemat todistavat, ettei päättäjillä ole varaa ylimielisyyteen.

Politiikan raskassarjalaisten on ollut vaikea avata menossa olevaa kunta- ja sote-uudistusta ihmisille siten, että hanke olisi saanut laajan tuen. Päinvastoin. Hallitusvastuussa olevien puolueiden kannatus kunnissa rakoilee ja väki äänestää jaloillaan.

Tuorein tapaus sattui Kinnulassa, kun ensin kokoomuksen ja viimeksi SDP:n kunnanvaltuutettuna vaikuttanut Virpi Piispanen siirtyi keskustaan.
Pihtiputaalla nähtiin keväällä valtakunnallistakin huomiota herättänyt puolue-ero, kun kokoomuksen kunnanvaltuutettu ja useamman kerran eduskuntaan pyrkinyt Seppo Kahilainen jätti puolueensa.

Virpi Piispasen ja Seppo Kahilaisen perustelut ovat samansuuntaisia. He sanovat tuntevansa, että oma puolue pyrkii valtakunnan tasolla päätöksiin, jotka ovat maaseudun ja pienten kuntien etujen vastaisia.

Siinä ei ole mitään uutta, että maaseudun ja kasvukeskusten tavoitteet risteävät. Niin on ollut aina. Hyvinvointi-Suomen rakentaminen lähti kuitenkin hyvinä vuosina ajatuksesta, että koko maa pidetään asuttuna ja taloudellisesti heikoimmin pärjääviä alueita tuetaan niiden kehittymispyrkimyksissä.

Asenteet ovat tässä suhteessa koventuneet. Maaseudun palvelujen alasajo alkaa olla toteutettu ja seuraavaksi romutetaan kuntarakenne. Huoli tulevaisuudesta saa ihmiset miettimään taustaryhmäänsä kriittisesti.