Suomalaisten ikääntyminen näkyy jo kuntapalveluissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö kunnissa kasvaa samaan aikaan kun muun henkilöstön määrä on kääntynyt laskuun.

Puheet siitä, ettei kunnissa vastattaisi toimintaympäristön muutokseen, eivät pidä paikkaansa, Pihtiputaan 150-vuotisjuhlassa puhunut Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen viestitti. Kunnat keskittyvät aiempaa selvemmin sosiaali- ja terveydenhoitoon ja vähentävät panostuksiaan muista toimista.

Jos juhlan puheiden sisältö edustaa laajemmin kuntakentän tuntoja, hallituksen yksi tavoite, massiivinen kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jää tämän hallituksen toimikaudella toteutumatta.

Kietäväinen kritisoi suorin sanoin uudistuksen marssijärjestystä. Hänen mielestään jo edellisen hallituksen olisi pitänyt asettaa parlamentaarinen komitea selvittämään kunta- ja sote-uudistuksen tarvetta, laajuutta ja toteuttamistapaa. Poliittisesti hankalaa päätöstä ei kuitenkaan uskallettu tehdä.

Hallituksen linjaus kuntien tehtävien karsimiseksi saa kuntaliiton tuen, edellyttäen, ettei valtio nappaa omaan pussiinsa niiden tuomia säästöjä. Kuntia ei auta, jos tehtävän lakisääteisyys poistetaan, mutta kuntien on silti käytännössä vastattava tehtävän hoitamisesta. Tällöin kustannukset jäävät kunnille, mutta valtionosuudet menetetään.

Kunnilla on tällä hetkellä yli viisisataa lakisääteistä tehtävää ja lähes tuhat toimintaa ohjaavaa normia. Karsintatarve on ilmeinen, mutta sen lisäksi kuntien on käytävä omilla toimillaan alijäämien kimppuun peruspalvelujen pelastamiseksi.

Kuntalaisten tilanne ei näytä lähivuosina ruusuiselta. Timo Kietäväinen ennustaa, että kuntalous ja palvelut heikkenevät, mutta verot nousevat ja erot kuntien välillä kasvavat. Tilanne on vaikea, mutta siitä selviytyminen ei ole mahdotonta. Edessä on kuitenkin pohdinta, mihin valtiolla, kunnilla ja samalla suomalaisella hyvinvointiyhteiskunnalla on varaa.