Ilosjoelle suunnitelluilla tuulivoimaloilla on eniten ystäviä muualla kuin Ilosjoella. Kyläläisistä suurin osa vastustaa kahdeksan tuulivoimalan rakentamista, koska pelkää voimaloiden melu- ja maisemahaittoja, mutta myös turbiinien vaikutuksia luonnolle.

Ilosjoen tuulivoimapuistoa koskevaa osayleiskaavaluonnosta esiteltiin kiinnostuneille torstai-iltana kunnanvirastolla. Mitään yleisöryntäystä ei tilaisuudesta tullut. Tunnelma säilyi rauhallisena.Kävijöitä kiinnostivat voimaloiden ympäristövaikutukset ja se, miten oma asuinpaikka sijoittuu voimaloihin nähden.

Ilosjoella asuvat veljekset Heikki ja Esa Laitinen ovat muodostaneet kantansa tuulivoimaloihin. He vastustavat niitä.
— Niitä ei tarvita. Tuulivoimaloista ei ole mitään hyötyä ja haitoista ei kukaan osaa sanoa varmaa. Siitä tulemme taistelemaan, että Ilosjoelle ei tuulivoimaloita tehdä, Heikki Laitinen sanoo.
Esa Laitinen on samaa mieltä.

— Olen kovasti vastaan. Ilosjoki on pieni, tiheästi asuttu kyläkunta ja sen lähelle ollaan nyt sijoittamatta tuulivoimaloita.
Miehet vakuuttavat, että kaikki oikeusasteet käydään tarvittaessa läpi, ja vielä EU päälle, jos hankkeesta ei luovuta.
Iissä voimayhtiön tutustumisretkellä mukana olleet Riitta ja Sari Holm ovat käyttäneet aikaa lisätiedon hankintaan.

— Voimaloita ei pitäisi rakentaa missään nimessä näin lähelle asutusta. Se kanta on vain vahvistunut, naiset toteavat.

— Kaikki uusi asiaan liittyvä tieto tukee ajatusta, että voimalat eivät kuulu näin lähelle asutusta.

Naisia askarruttaa myös voimaloiden kannattavuus.

— Niillä tuotettava sähkö on kallista ja kunnallekin koituva hyöty epävarma.

Esa Laitinen arvioi, että 95 prosenttia kyläläisistä vastustaa tuulivoiman rakentamista.
— Vain pari maansa vuokrannutta maanomistajaa kannattaa.

Timo Kemppainen kuuluu niihin, jotka kannattavat tuulivoiman rakentamista. Hän ei epäröi paljastaa syytä.

— Olisikohan syy siinä, että meillä on maita tuulipuiston lähellä.

Jos hanke toteutuu, Timo Kemppainen näkee tuulivoimalat kotinsa ikkunasta. Se ei häntä haittaa.

— Olen maailmalla liikkuessani nähnyt, miten paljon tuulivoimaloita eri puolille rakennetaan, esimerkiksi Norjassa. Eivät ne ole minua häirinneet, eivätkä tunnu häiritsevän muitakaan. Jotkut sanovat, että ne ovat rumia. Minä en pidä voimaloita rumina.

— Jos jotain aiomme tänne saada ja täällä säilyttää, meidän on mentävä monessakin suhteessa eteenpäin. On tulossa biohankkeita, tuulivoimaa ja muuta. En ymmärrä, miksi kaikki vedetään negatiivisella ajattelulla alas. Tottakai asioita pitää punnita eri puolilta, mutta ei pidä heti alussa ottaa kantaa, että kaikki uudet asiat ovat kuin jotain mörköjä, Kemppainen pohtii.
Kemppainen sanoo suoraan, että louhikkoisen metsämaan vuokraaminen tuulipuistolle on moninverroin tuottavampaa kuin metsänkasvusta tuleva tulo.

Alunperin Ilosjoelle suunniteltiin yhdeksää voimalaa, mutta uudessa kaavassa määrä on pudotettu kahdeksaan.
Tilaisuudessa esitelty kaavaluonnos on nähtävillä 4. maaliskuuta asti. Luonnoksesta voi jättää mielipiteitä kuntaan.
Mielipiteet toimitetaan kaavan laatijoille, joiden perusteella kunta päättää, pitääkö tehdä lisäselvityksiä tai muutoksia. Niiden jälkeen seuraa prosessin ehdotusvaihe, jonka aikana ehdotus on nähtävillä 30 päivää. Tuona aikana on taas kerran osallisilla mahdollisuus jättää asiasta oma mielipiteensä, suunnittelija Susanna Paananen selosti.

— Seuraavaksi tehdään mahdolliset vastineet mielipiteisiin ja katsotaan, onko kaava siinä vaiheessa, että sen voi viedä hyväksymiskäsittelyyn. Alustava aikataulu on se, että ehdotus olisi hyväksyttävänä kesällä. Aikatauluun vaikuttavat viranomaisten lausunnot ja prosessin aikana esiin nousevat seikat.
Iltaa varten valtuustosalin pöydille oli levitelty melkoinen määrä karttoja, kuten kaavoituksen pohjaksi tehdyt melu- ja varjostusmallinnukset, näkemäanalyysit, valokuvasovitteet, maisema- ja luontoselvitykset sekä arkeologinen inventointi.

Ilosjoen hanketta ajaa seitsemässä maassa toimiva ABO Wind Oy. Yritys rakentaa parhaillaan kahta voimalaa Haapajärvelle.
Yrityksen Pihtiputaan hanketta selvitti projektijohtaja Aapo Koivuniemi.

Ilosjoen tuuliolojen tarkempi selvitys aloitettiin vuoden 2013 syksyllä sijoittamalla mittalaite Digitan mastoon. Syys-lokakuussa yritys sijoitti noin kaksisataatuhatta euroa 140 metriä korkeaan tuulimittausmastoon.

— Jo Digitan mastosta saatujen tulosten perusteella voi sanoa, että kesäaikaan täällä tuulee vähemmän, mutta talvella saman verran kuin Pohjanmaan rannikolla.

Arto Sorsamäki ajoi tilaisuuteen Jyväskylästä. Hän omistaa metsää kaava-alueella, mutta ei kuitenkaan voimaloiden vuokra-alueella.

— Minulla on myönteinen kanta tuulivoimaan, vaikka torneja ei minun maalleni tulekaan. Kyse on yhteiskunnallisesti niin tärkeästä asiasta, että tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä.

— Maaseudulla ei tämän luokan hankkeita ole kovinkaan paljon, eikä yleensäkään investointeja. Tämä vaikuttaa olevan ammattimaisesti suunniteltu, joten tämä pitäisi hyödyntää.
Arto Sorsamäki ymmärtää kyläläisten huolen.

— Sen vuoksi voimalat on sijoitettu mahdollisimman kauaksi asutuksesta.