Pihtiputaalla, Kinnulassa ja monessa muussa suomalaiskunnassa kasvaa lapsia, joiden tiedetään muuttavan opiskelujen vuoksi pois ja tekevän tulevat työuransa jossain muualla kuin väkimäärältään pienenevässä synnyinkunnassa.

Tilannetta ei taivastella lähtökunnissa, eivätkä vastaanottajakunnatkaan revi pelihousujaan, vaan ottavat nuoret nurisematta asukkaikseen. He tietävät, että uusista ihmisistä on tulokunnalle hyötyä joskus tulevaisuudessa, vaikka puheessa kuuluisikin Puttaan tai Kinnulan murre.

Itsenäisyytensä satavuotisjuhlintaan valmistautuva Suomi on ollut suurimman osan olemassaolostaan samassa tilanteessa.

Sadan viime vuoden aikana yli miljoona suomalaista on muuttanut paremman elämän toivossa muihin maihin. Ilman siirtolaisuutta suomalaisia olisi kuusi, ehkä jopa seitsemän miljoonaa.

Pohjois-Amerikkaan muuton huippu osuu vuosiin 1900-1923. Amerikkaan lähti 260 000 suomalaista niiden 81 000 lisäksi, jotka jättivät kotimaansa vuosien 1860-1899 välisenä aikana.

Jokainen historiaa opetellut tietää, että sotien jälkeen siirtolaisuuden pääkohteeksi vaihtui Ruotsi.
Vähemmän tunnettua on, että suomalaiset löysivät tiensä Ruotsiin paljon aikaisemmin. Tukholmassa asui 1600-luvulla 30 000 ihmistä. Heistä kolmetuhatta oli suomalaisia.

Suomalaiset olivat hyvin edustettuina myös Pietarissa. Suuri osa Pietarin kultasepistä ja nuohoojista oli suomalaisia. Yksi suosion syy oli rehellisyys.

Sotien jälkeen Ruotsiin lähti reippaasti yli 300 000 suomalaista. Pelkästään 1960-1970-lukujen vaihteessa muuttoja kirjattiin nelisenkymmentätuhatta vuodessa.
Muuttajien joukossa oli satoja pihtiputaalaisia ja kinnulalaisia.

Parhaillaan vellovassa keskustelussa monikulttuurisuudesta jää vähälle yksi itsestään selvänä pidetty perusoletus. Sen mukaan ovien maailmalle pitää olla avoinna suomalaisille, mutta meillä on jostain syystä oikeus kontrolloida tiukasti sitä, mistä ja minkälaisen taustan omaavat ihmiset saavat muuttaa tänne.

Ei ole yhtä suomalaisuutta. Kyse on keitoksesta, jossa on mausteita eri kulttuureista. Vähintään viisisataa vuotta vaikutteita antoi Ruotsi ja yli sata vuotta Venäjä. Matkailun ja internetin kumousten seurauksena uusia makuja tulee joka ilmansuunnasta.

Pohjois-Korea on esimerkki maasta, joka tarpoo eteenpäin eristäytymällä muusta maailmasta. Tulokset näkyvät.

Aika monella suomalaisella on jo pitkään ollut tummat silmät ja ruskea tukka.