Seitsemäntoista turvealan yrittäjien autoa pysähtyi Niemenharjun rekkaparkissa matkalla mielenilmaukseen Helsinkiin.

Pitkä turverekkojen letka kulki torstaina Nelostiellä Pihtiputaan läpi matkalla mielenilmaukseen Helsinkiin. Niemenharjun rekkaparkissa kävi tauolla seitsemäntoista rekkaa, joista pohjoisimmat olivat lähteneet liikkeelle Tornion korkeudelta.

Kaikkiaan eduskunnan eteen kokoontui vappuaattona lähes sata ajoneuvoyhdistelmää. Pihtiputaalta mukana oli Lasse Hakkarainen, jonka matka ajoittui toiseen kellonaikaan kuin Niemenharjulle pysähtyneillä rekoilla. Viisi henkeä työllistävä Hakkarainen on turveyrittäjänä jo kolmannessa polvessa.

Turveyrittäjät vaativat moottorimarssilla turpeen luokittelemista uusiutuvaksi energiaksi. Hallituksen kehysriihessä sopima turpeen tukipaketti ei tyydyttänyt yrittäjiä. Siinä turpeelle on tulossa lisätukea yhteensä 70 miljoonaa euroa ja turpeen verottoman laitoskohtaisen käytön alaraja nostetaan 5 000 megawattitunnista10 000 megawattituntiin.

Kolmekymmentä vuotta turpeennostossa leipäänsä tienannut pihtiputaalainen Arto Salojärvi ohjasi turvemarssin rekkoja tauolle Niemenharjulle. Salojärvi sanoi, että hallituksen tukipaketin olisi pitänyt olla lähes kymmenkertainen.

– Tässä tehtiin joka puolelta sovitteluratkaisu, joka oli täysin mitätön. Ihan pienille voimaloille siitä on jotain apua, mutta se ei näy varsinaisessa käytössä.

Salojärveä suretti turveyrittäjien asema tilanteessa, jossa energiavero vähensi huomattavasti turpeen menekkiä lämpövoimaloihin. Hän ihmetteli, että sen sijaan Saksasta tuholaisalueilta tuodaan hakepuuta, josta ei irtoa kunnolla lämpöä ja tuholaiset tulevat vielä kaupan päälle.

Arto Salojärvi ja hänen poikansa Jere ovat olleet turpeennostossa Karttulan lähellä ja Pielavedellä, mutta turpeen verotusmuutos aiheutti sen, että he joutuivat siirtymään muille työmaille. Salojärvi harmitteli, että monella muulla on vielä tiukempaa, kun työt ovat loppuneet tykkänään.

– Monella on menemistä yhtä-äkkisen ratkaisun kanssa, kun valtio päättää lopettaa joltakin elinkeinon, jos heillä on vielä velkarahalla hankitut vehkeet ja lainat pitäisi lyhentää.

Erkki Kananen tuli myös Niemenharjun marssitauolle. Hän on ollut tuottamassa turvetta Vapolle omiin nimiinsä 35 vuotta ja viisi vuotta renkinä. Kananen laski, että 1980-90-luvuilla turve työllisti Pihtiputaalla yli parikymmentä työntekijää, mutta viime kesänä oli jo niin hiljaista, että vain Kanasensuolta nostettiin kuiviketurvetta muutama tuhat mottia.

– Hirveän olematon määrä. Pahoin pelkään, että tänä kesänä ei nosteta yhdeltäkään suolta, kun turpeella ei ole menekkiä. Purontauksensuolta on nostettu vasta 5-6 vuotta, ja siinä olisi yli kymmeneksi vuodeksi nostokelpoista tavaraa, mutta kenenkään varat eivät riitä tehdä hirveästi varastoja, kun ei ole näkymää, että ne purkaantuisivat, Kananen arvioi.