Pellervon taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan maakuntajakojen mukaan tehty kuntauudistus parantaisi eniten kuntien tilannetta.

Suurimpien hyötyjien joukosta löytyisivät eteläinen ja keskinen Suomi sekä kolme Pohjanmaan aluetta. Niiden huoltosuhde, kuntatalouden kestävyys ja yksityisen sektorin työpaikkakehitys paranisisivat nykyiseen verrattuna.

Tutkimuksen tilaaja oli Kunnallisalan kehittämissäätiö.
PT laskee, että maakuntajaon mukaisessa uudistuksessa 246 kunnan asema paranisi, 41 kunnan heikkenisi ja 49 kunnan tilanne pysyisi ennallaan.

Pihtipudas kuuluu kuntien joukkoon, jotka eivät hyötyisi uudistuksesta, mutta eivät menettäisikään. Kinnula taas lasketaan menettäjiin.

Kuntajohtajat eivät innostu yhden kunnan mallista.

— Keskimäärin tilanne voisi kohentua, mutta en usko, että tilanne muuttuisi sen paremmaksi. Kysymys on nytkin siitä, miten tuloja tasataan kuntien kesken. Kaikissa isoissa liitoksissa suurin uhka on se, että paikallisia ihmisiä ei ole kehitystä ohjaamassa, Ari Kinnunen Pihtiputaalta sanoo.

Ari Kinnusen mielestä kyse on reuna-alueiden edunvalvonnasta ja siitä, että kehittäjävirkamiehet vedetään pois. Kinnunen arvioi, että muutos vahvistaisi keskuksia.

— Toinen puoli on, että pienillä paikkakunnilla ei olisi luottamushenkilöitä eikä viranhaltijoita, eikä heitä, jotka yrittävät viedä kehitystä eteenpäin ja puolustavat pienten kuntien asemaa.

Kinnulan kunnanjohtaja Juha Urpilainen ymmärtää oletuksen, että yhden kunnan maakunnasta hyötyisi suurin osa keskisuomalaisista.

— Mutta reuna-alueilla asuvien palvelut heikkenevät ja meille tänne rakennetut palveluverkko ja infrastruktuuri homehtuvat nopeasti. Kaikki menee kohti ydintä, eikä laidoilla ole kohta mitään.

Urpilainen on varma,että yhden kunnan malli romahduttaisi pienten kuntien painoarvon ja keskukset vahvistuvat.

— Ihmiset vain ovat sellaisia, vaikka eivät haluaisikaan.