Kinnulan kunnanvaltuusto käsittelee tiistaina kunnanjohtaja Juha Urpilaisen erottamista tai siirtämistä muihin tehtäviin. Viime kunnanhallitus hyväksyi viime kokouksessa kunnanjohtajan toimintaa arvioivan lausunnon, joka osoitettiin erottamista valmistelevalle tilapäiselle valiokunnalle.

Tänään torstaina Juha Urpilainen lähetti toimitukselle laatimansa lausunnon tilapäiselle valiokunnalle. 34-sivuisessa lausunnossaan hän vastaa kohta kohdalta  toimintaansa koskeviin arviointeihin.

LAUSUNTO TILAPÄISELLE VALIOKUNNALLE

Kunnanvaltuuston asettama tilapäinen valiokunta pyytää minulta lausuntoa syistä, joista luottamuksen menettäminen heidän selvityksensä mukaan johtuu. Vastaan selvityksessä esiin tulleisiin syihin seuraavasti:

1. 1 Osallistuminen Keskustan paikallisyhdistyksen kokouksiin vuosina 2011 – 2012

Olen ollut keskustan jäsen ensimmäisen kerran teinikunnan aikana 70-luvulla. Kunnanjohtajana minua pyydettiin muistaakseni vuonna 2005 liittymään Keskustapuolueen jäseneksi, josta lähtein olen ollut kyseisen puolueen jäsen. En ole ollut puolueen toiminnassa mitenkään aktiivinen ja siksi minua ei ole pidetty ”oikeana keskustalaisena” eri syistä johtuen. Olen osallistunut pyynnöstä muutamiin keskustan paikallisosaston kokouksiin. Tasapuolisuuden vuoksi olen pyynnöstä osallistunut myös useaan työväenyhdistyksen tapahtumiin. Mitään kirjallista materiaalia en ole missään poliittisissa kokouksissa ole väitteistä huolimatta levittänyt. Muistipaperia ja kyniä olen kyllä valtuustosalissa kokouksiin osallistujille antanut. Kaikissa näissä kokouksissa olen antanut ns. kunnanjohtajan katsauksen kunnan tilanteesta, josta kokouksiin osallistujat ovat olleet erittäin kiinnostuneita. Painotan, että en ole näissä kokouksissa esittänyt mitään poliittisia näkemyksiä vaan olen ollut kertomassa nimenomaan kunnan asioista kunnanjohtajan ominaisuudessa. Olen katsonut, että tämä kuuluu normaaliin sidosryhmäyhteistyöhön. Olen osallistunut myös kahden kunnassa toimivan eläkeläisjärjestöjen tilaisuuksiin tasapuolisesti. En ole minkään puolueen tai järjestön johtotehtävissä tai muutoin johtavassa asemassa.
Perustuslain ja kuntalainkin mukaan minulla on oikeus kuntalaisena osallistua virallisiin ja epävirallisiin tilaisuusiin, myös poliittisiin. Mikään muunkaan laki ei sitä kiellä. Päinvastoin on suotavaa, että kunnanjohtaja hoitaa Kinnulan hallintosäännössä määrättyä edustamista erilaisissa sidosryhmien tapaamisissa.

LOPPUPÄÄTELMÄ: Esitetty väite loukkaa syvästi minua ja on Suomen perustuslain vastainen ja muutenkin sivistyneen yhteiskunnan normien ja Kinnulan hallintosäännön vastainen. Väite on perusteeton, koska jokainen Suomen kansalainen voi osallistua Suomessa hyväksytyn järjestön kokouksiin kenenkään estämättä. Suomen kunnanjohtajista/kaupunginjohtajista valtaosa kuuluu johonkin puolueeseen. Onpa kunnanjohtajia, jotka ovat poliittisella mandaatilla valittu edelleen esim. sairaanhoitopiirin puheenjohtajaksi tai maakuntaliiton valtuuston puheenjohtajaksi. Mitkään Kinnulan kunnan kanssa tekemäni sopimukset eivät kiellä minua olemaan esim. Keskustapuolueen jäsen.

1.2 PV- PUTKITUKSEN TALOUSTILANTEESTA TIEDOTTAMINEN KUNNANHALLITUKSELLE

Pv-Putkitus tuli Kinnulaan muistaakseni loppuvuonna 2007 ja yritys sijoittui konkurssin kautta vapautuneisiin kahteen teollisuushalliin. Alussa kaikki näytti menevän hyvin ja yritys maksoi vuokransa säännöllisesti. Yritys työllisti alkuvuosina noin kymmenen kinnulalaista ihmistä teollisuusalueella ja muutamia kuljetusfirmojen kautta. Hyvin sujuneen alun jälkeen käynnistettiin ns. muoviputkihallin laajennus (400 m2). Yrityksen nälkä kasvoi hyvän alun jälkeen edelleen ja siksi yrityksen, Finveran , TE-keskuksen ja Kinnulan kunnan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen Kinnulan kunta käynnisti ns. muoviputkihallin lisälaajennuksen (1500m2). Kunnassa käytiin asiasta keskusteluja ja lopputulos oli, että koska TE-keskuskuksen ja Finveran yritystutkimukset näyttivät asialle vihreää ja että homma kannattaa, ei Kinnulan valtuusto laittanut asiaa jäihin. TE-keskus myönsi hallin rakentamiseen Kinnulan kunnalle noin 30 % avustuksen ja uskoi hankkeen onnistuvan. Myös valtakunnallinen luottolaitos ja eräs liikepankki myönsivät yritykselle rahoitusta halliin sijoittuviin koneisiin. Lisälaajennushalli (1500 m2) valmistui kesällä 2010 ja yritys allekirjoitti laajennusosaa koskevan vuokrasopimuksen alkamaan syksystä 2010. Kaikki näytti hyvältä.

Yrityksen ongelmat alkoivat välittömästi uuden laajennusosan valmistuttua. Yritys ei voinutkaan käynnistää toimintaansa uudessa juuri valmistuneessa hallissa (1500 m2). Yritys pyysi, että kunta lykkäisi vuokrasopimuksen alkamista vuoden 2011 alkuun. Yritys olisi muussa tapauksessa sanonut vuokrasopimuksen irti. Asiaa käsiteltiin pj-palaverissa ja tultiin siihen lopputulokseen, että paras eteneminen asiassa on se, että kunnanjohtaja tekee vuokranlykkäyksestä viranhaltijapäätöksen. Asiasta keskusteltiin myös kunnanhallituksessa ennen päätöksen täytäntöönpanoa. Esitin kunnanhallitukselle, että voin myös tuoda asian päätettäväksi normaalina lista-asiana, jos kunnanhallitus niin haluaa. Kunnanhallituksen päätös oli kuitenkin, että teen asiasta viranhaltijapäätöksen. Näin myös menettelin. Yrityksen ongelmat jatkuivat edelleen ja tein pj-palaverin ja kunnanhallituksen siunauksella edelleen vuokranlykkäyspäätöksiä puolivuosittain aina 31.12.2012 asti. Kunnanhallitukselle se kävi. Otto-oikeuden käyttämisestä ei edes keskusteltu. Todettiin vaan, että eipä tässä muukaan auta. Viimeisen lykkäysvuokranlykkäyspäätöksen tein jälkikäteen sen vuoksi, että olin kesällä 2012 sairaslomalla enkä voinut silloin lykkäyspäätöstä tehdä. Lykkäyksien perusteena oli se, että koko ajan oli neuvotteluja yrityksen jatkamismahdollisuuksista TE-keskuksen ja Finveran kanssa. Toisaalta Kinnulan kunta vuokrasi kyseistä hallia muille yrityksille (3 kpl) ja ei olisi ollut oikeutettukaan siltä osin vuokraan PV-Putkitukselta. Jälkikäteen ajateltuna asia olisi pitänyt tuoda kunnanhallituksen listalla päätettäväksi. Lopputulos ei suurella varmuudella olisi kuitenkaan muuttunut tai sitten yritys olisi irtisanonut vuokrasopimuksen.

Asiaa voi tarkastella monesta lähtökohdasta:

Mikäli kunta ei olisi myöntänyt yritykselle lykkäystä vuokranmaksun aloittamisesta, olisi PV-Putkitus sanonut vuokrasopimuksen irti. Lopputulos olisi sama kuin nyt. Kunta ei olisi saanut vuokratuloja. Kunta ei siis tosiasiallisesti kärsinyt asiassa taloudellisesti.

Hallia markkinoitiin yrityksen ongelmien alettua aktiivisesti uusille yrityksille, mutta vain pieni osa hallista saatiin vuokrattua. Mikäli hallille olisi löytynyt uusi isomman tilan vaativa vuokralainen, olisi kunta tai yritys luonnollisesti sanonut vuokrasopimuksen irti. Kävimme vuosien 2011-2012 aikana monen yrityksen kanssa neuvotteluja vuokrasopimuksesta, mutta tuloksetta. Kunta ei siis tosiasiallisesti kärsinyt asiassa taloudellisesti.

Asiaa voi tarkastella myös siitä lähtökohdasta, että kunta ei olisi antanut lykkäystä eikä yritys olisi sanonut vuokrasopimusta irti. Tässä tapauksessa Kinnulan kunnan vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätös olisi ollut laskutettujen vuokrien verran parempi. Vuoden 2013 tilinpäätökseen pitäisi nyt kirjata puolestaan saadut vuokratulot ylimääräisenä alaskirjauksena, koska yritys on mennyt konkurssiin. Olen edellä olevassa tekstissä selostanut PV-putkituksen Kinnulassa olon historian, sillä lisäyksellä, että PV-Putkituksella oli loppuvuodesta 2011 alkaen aloitettu velkasaneeraus, joka on sittemmin purkautunut. Kuntaan on tullut näissä yhteyksissä tieto siitä, että perintää ei voi silloisessa tilanteessa jatkaa. Viimeisin yrityssaneeraushakemus on 24.8.2012 ja viimeisin päätös käräjäoikeudelta 28.9.2012, jossa yrityssaneeraushakemus on hylätty. Tässä vaiheessa vuokrasaatavien saldo oli 101 497,01 euroa. Muita saatavia siinä vaiheessa kunnalla oli yhteensä 60 872,26 euroa. Suurimpana muista saatavista aluelämpömaksut 54 836,49 €. Saatavia kunnalla oli siinä vaiheessa ko. yritykseltä yhteensä 162 369,27 €. Kunnanhallitus irtisanoi vuokrasopimuksen tämän vuoksi 1.10.2012 §231. PV-Putkitus hakeutui omaehtoisesti vuoden 2012 lopussa konkurssiin, jolloin perintä yritykseltä lopetettiin lopullisesti.

Kinnulan kunnan perinnän ja laskutuksen on tilivuonna 2012 ja sitä useampana vuotena hoitanut Intrum Justitia. Intrum Justitialle on siis sälytetty vastuuta laskujen perinnästä aina kivijalkaan saakka. Valitettavasti Intrum Justitian toiminta perinnässä ei kaikilta osin vastannut sovittua. Tämän vuoksi Kinnulan kunta irtisanoi syksyllä 2012 perintäsopimuksen ja laskutussopimuksen Intrum Justitian kanssa 1.1.2013 alkaen. Osa perinnän tehottomuudesta selittyy tällä.

Saatavien lykkäyksien antamisesta päättää hallintosäännön mukaan kunnanjohtaja. Tilivuonna 2012 olen muutaman kerran antanut maksuaikaa PV-Putkitukselle, keskusteltuani ensin asiasta PJ-palaverissa ja suurimpien velkojien kanssa. Eräs luottolaitoksen johtaja kävi varta vasten Kinnulassa syksyllä 2012 PV-Putkituksen tilanteesta neuvottelemassa. Neuvotteluja jatkettiin vielä alkuvuodesta 2013. Tähän neuvotteluun osallistui PJ-palaverin jäseniä. Olen lisäksi säännöllisin väliajoin tiedottanut kunnanhallitusta tilanteesta. Alkuvuoden 2012 Pj-palavereissa asiasta puhuttiin melkein joka kerta (viikottain). Olen ajanjaksolla 28.6.2012 – 31.12.2012 ollut pitkähköjä aikoja eri otteeseen sairaslomilla ja vuosilomalla, joten vuoden 2012 viimeisen puolivuotiskauden tapahtumiin en riittävissä määrin ole voinut vaikuttaa. Siksi viimeisimmän vuokranmaksun maksuaikamuutoksen syksyllä 2012 teki vs kunnanjohtaja Marja Lehtonen. Kunnanhallitusta on informoitu tilanteesta ja se on ollut koko ajan tietoisia tapahtumista. Yleinen mielipide asiassa on ollut, että kunta ei hae yritystä konkurssiin, koska suurimmat velkojat, eräs luottolaitos ja liikepankki, eivät ole sitä tehneet. Koko ajan on yhteistuumin yritetty keksiä asialle ratkaisua. Olen virallisesti informoinut tilivuonna 2012 kunnanhallitusta Kinnulan kunnan saatavista PV-Putkitukselta ja PV-Putkituksen tilanteesta ainakin seuraavissa kunnanhallituksen kokouksissa:
13.2.2012 § 30 liite 6
2.4.2012 §96 liite 7
7.5.2012 § 128
1.10.2012 §231

Lisäksi PV-Putkituksen asioista on puhuttu lähes joka PJ-palaverissa viikoittain sekä myös kunnanhallituksen kokouksissa. Kunta ei ole kärsinyt menettelyssä taloudellisesti.

LOPPUPÄÄTELMÄ: Esitetty väite siitä, etten olisi informoinut tai että olisin antanut vääriä tietoja PV_Putkituksen tilanteesta, ei pidä paikkaansa. Kunnanhallitus on saanut täysin saman informaation PV-Putkituksen tilasta kuin kunnanjohtaja (katso edellä esitetyt kunnanhallituksen kokousten pöytäkirjat). Olemme PJ-Palaveri porukan kanssa (Mikko Ihanti, Ilpo Leppänen, Ilkka Leppänen, Milla Kinnunen/Marja Lehtonen) jopa katselleet onlinena Inrum Justitian tiedostoista PV-Putkituksen ja muiden yrityksen saatavia säännöllisesti. Tälle asialle hankitaan tarvittaessa todistajia/todistajalausuntoja. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaa. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista. Katso liite 3.

1.3 VÄITE KUNNANJOHTAJAN JARRUTTAMISESTA SIS. TARKASTUKSEN SUORITTAMISESSA

Kunnanhallituksen kokouksessa 5.3.2012 § 73 kunnanjohtaja esitti Ilkka Leppäsen aloitteesta, että Kinnulan kunnassa suoritetaan hallinnon erityistarkastus vuodesta 2011 tilintarkastuksen yhteydessä, jonka myös kunnanhallitus hyväksyi. Asian tiimoilta Kinnulassa kävi Audiapro Ab:tä erityistarkastukseen erikoistunut henkilö, jolta kunnanjohtaja pyysi tarjouksen erikoistilintarkastuksesta (Kh 15.4.2012 §103 liite 5) . Kokoukseen osallistuivat PJ-palaveriiin kuuluvat henkilöt (Mikko Ihanti, Ilpo Leppänen, Olavi Tuikkanen ja Ilkka Leppänen).

Kunnanhallituksen kokouksessa 16.4.2012 § 103 kunnanhallitus päätti siirtää asian kunnanjohtajan esityksestä tarkastuslautakunnan arvioitavaksi. Kunnanhallituksella eikä myöskään tilintarkastuksella ollut varattu talousarviossa rahoitusta ko. tarkastukseen. Tämän vuoksi päätös on syntynyt virheellisin tiedoin ja vastoin kuntalain 71§ määräyksiä. Kuntalain 71 § mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuustonpäätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta ei katsonut olevan tarvetta kunnassa tehtävälle erityistilintarkastukselle ja siksi asia raukesi.

Kunnanhallituksen kokouksessa 25.6.2012 § 176 Jonna Leppänen teki aloitteen sisäisen valvonnan tekemisestä Kinnulan kunnassa sekä tarkoitukseen mahdollisesta valtuuston myöntämästä lisämäärärahasta. Edelleen Jonna Leppänen esitti, että kunnanhallitus esittää valtuustolle että tarkastusta varteen esitetään valtuustolta haettavaksi 20 000 euron lisämääräraha. Samalla Jonna Leppänen esitti että Oy Audia Pro tarjous (27.3.2012, liite 5) asiaan liittyen hyväksytään. Puheenjohtajan selostuksen pohjalta kunnanhallitus hyväksyi Jonna Leppäsen esityksen. Kunnanjohtaja jätti asiaan suullisen eriävän mielipiteen koska asia tuli valmistelemattomana ja yllättäen kunnanhallituksen päätettäväksi. Asiasta on tehty kunnanhallitukselle oikaisuvaatimus ja kunnanhallituksen asiaa koskevasta 6.8.2012 §183 ( kunnanjohtaja jääväsi itsensä osallisuusjäävinä) tekemästä päätöksestä on edelleen valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on hallinto-oikeudessa kesken, joten asia ei voi edetä laillisesti ennen hallinto-oikeuden antamaa ratkaisua ja päätöksen lainvoimaisuutta.

Kunnanhallituksen kokouksessa 24.9.2012 § 222 (kunnanjohtaja sairaslomalla) käsiteltiin 12 kunnanhallituksen/valtuuston jäsenen allekirjoittamaa esitystä, jossa vaadittiin kutsuttavaksi valtuusto koolle. Kirjelmässä mainittua asiaa on käsitelty kunnanhallituksessa aikaisemmin seuraavasti:

5.3.2012 § 73 Päätetty suorittaa hallinnon erityistarkastus
16.4.2012 § 103 Todettu, että asia jätetään tarkastuslautakunnan arvioitavaksi ”…tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat…” kuntalaki § 71
25.6.2012 § 176 Päätetty hakea valtuustolta 20 000 euron määrärahaa sisäisen valvonnan tekemiseen.
Kuntalaki § 73 sanoo, että tilintarkastajan on tarkastettava ” onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti”.
Kinnulan hallintosäännön § 30 määrää kunnan sisäisestä tarkastuksesta. Lisäksi on olemassa Kinnulan kunnan sisäisen tarkastuksen ohje, jonka valtuusto on hyväksynyt 16.3.2006 § 13.
Asia käsiteltiin kokouksessa puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja kunnanhallitus päätti Jonna Leppäsen esityksestä, että koska asian käsittely on pitkittynyt, Kinnulan kunnassa suoritetaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta hallinnon sisäinen erityistarkastus keskushallinnon, sekä perusturvan työllistämistoimien osalta. Tarkastus suoritetaan ajalta 1.1.2011-31.8.2012. Tarkastuksen tekijä valitaan tarjousten perusteella ja tarkastuksesta aiheutuneet kulut katetaan kunnanhallituksen vuodelle 2012 talousarvioon varatuista määrärahoista. Asiasta tehtiin kaksi oikaisuvaatimusta (kh 8.10.2013 § 248 ja kh 8.10.2013 § 249). Kunnanhallituksen ko asiaan päätöksestä 8.10.2013 § 248 (kunnanjohtaja jääväsi itsensä) on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on hallinto-oikeudessa kesken, joten asia ei voi edetä laillisesti ennen hallinto-oikeuden antamaa ratkaisua ja päätöksen lainvoimaisuutta.

Kunnanhallituksen kokouksessa 8.10.2012 § 250 kunnanhallitus päätti Kalevi Kinnusen esityksestä, että Valituksen alainen kunnanhallituksen päätös 25.6.2012 § 176 perustui olettamaan, ettei kunnanhallituksella ole määrärahaa teettää omasta toiminnastaan sisäinen hallinnon tarkastus. Tästä syystä kunnanhallitus päätti pyytää tarkastukseen tarvittavan määrärahan kunnanvaltuustolta (kunnanjohtaja jääväsi itsensä). Asiasta on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on hallinto-oikeudessa kesken, joten asia ei voi edetä laillisesti ennen hallinto-oikeuden antamaa ratkaisua ja päätöksen lainvoimaisuutta.

Kunnanhallituksen kokouksessa 29.10.2012 § 266 puheenjohtajan tiedoksiannossa
käytiin keskustelua sisäisestä tarkastuksesta. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti, että 5.11.2012 asia on valmisteltu kunnan-hallituksen päätettäväksi. (Juha Urpilainen ja Marja Lehtonen esteellisinä poissa kokouksesta klo 18.07. – 18.34). Pöytäkirjanpitäjänä toimi Kirsi Alonen-Kinnunen.

Kunnanhallituksen kokouksessa 5.11.2012 § 275 kunnanhallituksen puheenjohtaja esitti, että sisäisen tarkastuksen tekijäksi valitaan BDO Oy. Kunnanhallituksen puolesta toimeksiantosopimuksen neuvottelee Raimo Pekkarinen, Jonna Leppänen ja Markku Toikkanen. Sihteerinä toimii Sinikka Linnakallio. Laskut asiatarkastaa Sinikka Linnakallio ja hyväksyy Mikko Ihanti. Päätös laitettiin välittömästi täytäntöön. Juha Urpilainen ja Marja Lehtonen, ilmoittivat esteellisyytensä ja poistuivat kokouksesta. Asiasta on tehty oikaisuvaatimus kunnanhallitukselle ja kunnanhallituksen oikaisuvaatimuksen käsittelypäätöksestä 19.11.2012 § 283 on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on hallinto-oikeudessa kesken, joten asia ei voi edetä laillisesti ennen hallinto-oikeuden antamaa ratkaisua ja päätöksen lainvoimaisuutta.

Kunnanhallituksen kokouksessa 14.1.2013 § 17 kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan esityksen että kunnassa käynnistetään mm. hallintosäännön ja kunnanjohtajasopimuksen valmistelu sekä sisäisen tarkastuksen ohjesäännön tarkentamisen valmistelu. Tämän lisäksi kunnanhallitus laatii toimenpidesuunnitelman BDO:n raportin pohjalta havaittujen puutteiden ja virheiden korjaamiseksi. Lisäksi kunnanjohtaja esitti, että BDO Oy laatii raportista lehdistötiedotteen. Kaikki muut asiat on kevään 2013 aikana hoidettu paitsi kunnanjohtajan johtajasopimus, koska kunnanjohtaja on ollut estynyt hoitamaan tehtäviään maaliskuun 2013 alusta marraskuun 2013 loppuun.

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite siitä, että kunnanjohtaja olisi vastustanut ja jarruttanut sisäisen tarkastuksen tekemistä on yllä oleviin, kunnanhallituksen päätöksiin perustuen on perätön. Olen esittänyt erityistilintarkastusta välittömästi samassa kokouksessa 5.3.2012 § 73 kuin valtuutettu Ilkka Leppänen sitä toivoi. Valitettavasti kuitenkin erityistilintarkastus kuuluu kuntalain 71 § mukaan tilintarkastuslautakunnalle, ei kunnanhallitukselle. Olen tämän jälkeen jäävännyt itseni jokaisessa kokouksessa, missä sisäistä tarkastusta on käsitelty, koska olen tuntenut sen kohdistuvat juuri omaan toimintaani. Kunnanhallituksella on ollut vapaat kädet käsitellä asiaa tahtonsa mukaan enkä ole siihen mitenkään jääviyteni tai estyneenä olemisen vuoksi puuttunut saati jarruttanut. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaa. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista.

2. SISÄISEN TARKASTUSRAPORTIN PERUSTEELLA ESITETYT VÄITTEET

2.1 YLEISTÄ

Kunnanjohtajalle on annettu kirjallinen huomautus BDO:n tekemän sisäisen tarkastuksen perusteella kunnanvaltuuston kokouksessa 24.1.2013 § 8. Kunnanjohtaja on kirjallisen huomautuksen vastaanottanut sen hyväksynyt. Suomen lain mukaan samasta rikkeestä tai rikkomuksesta ei voi rangaista kahta kertaa. Tämän vuoksi BDO:n tekemään sisäiseen tarkastukseen vetoaminen tai siitä syyttäminen ei ole enää tässä vaiheessa mahdollista.

2.2 ESITETYT VÄITTEET LISÄMÄÄRÄRAHOJEN KÄSITTELYPUUTTEISTA VUOSILTA 2010 -2012

BDO:n sisäisen tarkastuksen raportin luonne on ohjaava, ei rankaiseva, niin kuin monet ovat sen ottaneet. Kinnulan kunnassa on opittu vuosien varrella tietynlaiseen hallintokulttuuriin, joka on hioutunut vuosikymmenten kuluessa. Tämän kulttuurin ovat luottamushenkilöt ja tilintarkastaja edelleisinä vuosina hyväksyneet. BDO:n raportin mukaisesti voidaan ehkä toimia suurissa kaupungeissa, mutta pieniin kuntiin se on mielestäni liian kankea. Oppia raportista kannattaa varmaakin ottaa, mutta ihan kirjaimellisesti sen noudattaminen ei liene taloudellisesti järkevä Kinnulan kokoisessa paikassa.

Vuosilta 2010 ja 2011 tilintarkastaja ja tarkastuslautakunta ovat esittäneet valtuustolle tili- ja vastuuvapauden myöntämistä. Tili- ja vastuuvapaudet tilivelvollisille on myönnetty vuodelta 2010 kunnanvaltuuston kokouksessa 13.6.2011 § 40. Vuodelta 2011 tili- ja vastuuvapaudet on myönnetty tilivelvollisille kunnanvaltuuston kokouksessa 14.6.2012 § 31. On enemmän kuin moraalitonta, että uudet valtuutetut ottavat tietämättään kantaa vuosien 2010 ja 2011 tilinpäätösasioihin, jotka on asianmukaisesti käsitelty ja valtuusto on tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille asianmukaisesti myöntänyt.

Vuoden 2012 aikana on PJ-palaverissa (Mikko Ihanti, Ilpo Leppänen, Olavi Tuikkanen, Ilkka Leppänen, Milla Kinnunen/Marja Lehtonen, Juha Urpilainen) vähintään kerran viikossa käsitelty kunnan tuloslaskelma ja tehty linjauksia talouden vakauttamiseksi. Tämän lisäksi kunnanhallituksen kokouksissa on käsitelty kerran kuukaudessa kunnan tilinpäätöstiedot vastuualueittain (keskushallinto, tekninen, sivistys, elinkeino ja perusturva). Kokouspäivät, jolloin kunnanhallituksessa lista-asiana tilinpäätöksiä on käsitelty, ovat seuraavat:

16.1.2012 § 3
13.2.2012 § 42
5.3.2012 § 55
5.3.2012 § 56
26.3.2012 § 82
16.4.2012 §100
7.5.2012 § 112

Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaa Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012.

Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden tapahtumista.

13.8.2012 § 197
24.9.2012 § 155
1.10.2012 § 227
15.10.2012 § 252
15.10.2012 § 253
29.10.2012 § 263
5.11.2012 § 271
19.11.201 § 278
10.12.2012 § 295

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite siitä, että perusturvan lisämäärärahojen käsittelyssä olisi ollut puutteita, on perätön. Kunnanhallitus ja erityisesti PJ-palaveriin osallistuneet luottamushenkilöt ovat saaneet yllä olevan tiedon perusteella normaalia enemmän tietoa kunnan taloustilanteesta. Luottamushenkilöillä on ollut mahdollisuus tehdä havaitsemiaan korjausliikkeitä kuukausittain aina osatilinpäätöksiä esiteltäessä. Vuosien 2010 -2011 osalta Kinnulan kunnan tilinpäätökset on hyväksytty ja tili- ja vastuuvapaudet myönnetty tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta kommentoiminen on epäoleellista ja siksi en niitä edes käsittele, eikä niitä voida tässä yhteydessä edes käsitellä. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaa. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista. Katso liitteet 2 , 3 ja 4.

2.3 PUUTTEET KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN TOIMIVUUDEN VARMISTAMISESTA

Kinnulan kunnalla on sisäisen valvonnan ohjesääntö vuodelta 2006. Sisäisen valvonnan ohjesääntöä ei ole päivitetty. Kinnulan kunnan eri hallintokuntiin on valittu hallintokunnan toimikaudeksi kaksi luottamushenkilöä sisäisiksi valvojiksi, joiden tulisi raportoida havaitsemistaan puutteista ja havainnoista lautakunnan esittelijälle. Lautakunnan esittelijän tehtävä on pyrkiä korjaamaan havaitut puutteet ja tarvittaessa raportoida asioista kyseiselle lautakunnalle. Suoraan kunnanhallituksen alaisen toiminnan puutteista ja havainnoista tulisi valvojien raportoida voimassa olevan valvonnan ohjesäännön mukaan kunnanjohtajalle. Tilivuonna 2012 kunnanhallituksen sisäiset valvojat eivät ole raportoineet kunnanjohtajalle havaitsemistaan puutteista tai havainnoista. Muissa hallintokunnissa sisäisten valvojien toiminta on ollut aktiivisempaa. Etenkin teknisen lautakunnan sisäiset valvojat ovat saamani tiedon mukaan toimineet järjestelmällisesti. Kunnanhallituksen sisäiset valvojat ovat saamani tiedon mukaan katsoneet, ettei heillä ole aikaa eikä resursseja hoitaa tehtäviään. Asiasta ei kuitenkaan ole raportoitu valvonnan ohjesäännön mukaisesti suoraan kunnanjohtajalle, jolloin valvojia olisi mahdollisesti voitu vaihtaa. Olen ajanjaksolla 28.06.2012 – 31.12.2012 ollut pitkähköjä aikoja eri otteeseen sairaslomilla ja vuosilomalla, joten vuoden 2012 viimeisen puolivuotiskauden tapahtumiin en riittävissä määrin ole voinut vaikuttaa. Viimeisen puolivuotiskauden aikana sisäiset valvojat ovat saattaneet raportoida havainnoistaan sisäisissä palavereissa suoraan kunnanhallitukselle, jolloin viranhaltijat eivät välttämättä ole tulleet asioista tietoisiksi ja tarvittavat korjausliikkeet ovat viivästyneet tai niitä ei ole tehty lainkaan.

Aikaisempina vuosina Kinnulan kunta koulutti sisäisiä valvojia ja ajatus oli, että koulutetut sisäiset valvojat jakaisivat tietoa edelleen hallintokuntiin. Vaikka olen toimittanut koulutusesitteitä valvojille, koulutukseen ei ole ollut kiinnostusta tai aikaa. Tässä toiminnassa ja valvojien motivoinnissa olen epäonnistunut. Näyttääkin siltä, että tulevina vuosina Kinnulan kunnan on ostettava sisäistä valvontaa kunnan ulkopuolelta. Vaikka vuoden 2012 sisäinen valvonta ei ole toiminut riittävällä tarkkuudella, ja siinä on parannettavaa, on Kinnulan kunta kuitenkin pienenä kuntana hoitanut sisäisen valvonnan omassa pienten kuntien sarjassa kohtuudella. Väittäisin, että monessa pienessä kunnassa ei olla edes näin pitkällä. On toimittu edellisinä vuosina vakiintuneen mallin mukaisesti. Tämä ei ole kaikilta osin riittävää ja sitä on parannettava.

Sisäinen valvonta ei ole ollut riittävää perusturvan projektihallinnossa, jossa on jouduttu takaisinperintään yhden projektin osalta. Sisäisiä valvojia perusturvassa olivat vuosina 2011 – 2012 Rauni Kauppinen ja Jorma Teini. Heidän olisi tullut raportoida havaitsemistaan poikkeuksista sosiaalijohtajalle ja hänen edelleen tarvittaessa kunnanjohtajalle Mitään poikkeavaa ei kunnanjohtajalle ko ajanjaksolta ole raportoitu. Vaikka hanke hankehallinnon osalta toteutui hyvin ja hankkeesta laadittiin riittävä loppuraportti. Hankkeen rahoittaja on katsonut, että hankeen suuntaamisessa epäonnistuttiin ja toiminta suuntautui liiaksi Kinnulaan, vaikka sen olisi pitänyt kohdistua koko seutukunnalle. Onneksi hanke ei ollut kovin suuri eivätkä kustannukset toteutuneet täysimääräisesti. Hanke lähti alussa mielestäni hyvin alkuun hankkeen kirjoittajan (Matti Muukkonen) opastuksella. Hankkeen aikanakin kävimme keskusteluja hankkeen hallinnoinnista ja päämääristä useita kertoja yhdessä sosiaalijohtajan ja hankkeen projektipäällikön kanssa. Sisäisiä valvojia olisi tässäkin tapauksessa tarvittu seurannassa, koska hanke rahoittajan mielestä osittain epäonnistui. Muiden toteutuneiden hankkeiden rahoituksissa ei ole ollut huomautettavaa ja kokonaisuutena hanketoiminta on ollut mielestäni kunnalle kannattavaa ja sitä kannattaa jatkaa. Tosin tarkennettuna ja ohjatumpana.

Keski-Suomen ELY-keskus on tehnyt päätöksen takaisinperinnästä kohdistuen työllistämistukiin. Takaisinperintä on kohdistunut siihen, että Kinnulan kunta on ELY-keskuksen mukaan väärin perustein edelleen sijoittanut työntekijöitä. Tämä on valitettavaa. Olemme useamman kerran kokoontuneen tilivuonna 2012 TE-toimiston edustajien kanssa keskustelemaan jatkuvasti muuttuneista laista ja määräyksistä. Monessa tapauksessa TE-keskuksen ohjeet ovat olleet kuulemani mukaan puutteellisia tai niitä on jouduttu takautuvasti muuttamaan. Kuulemani mukaan joskus jopa TE-toimiston edustajilla on ollut ohjeissa ihmettelemistä ja he eivät ole pystyneet heti antamaan käytännön ohjeita menettelytavoista. Tämä on aiheuttanut työllistämistoimien työnjohdolle ja muille esimiehille päänvaivaa. Kuulemani mukaan yhden raksin puuttuminen papereista on ollut syynä osaan palautuksista. Loppuosa palautuksista on ollut edelleen sijoittamista, jota TE-toimiston ohjeiden mukaan ei voi tehdä osalle työllistettäviä. Käytännössä työnjohtajilla on ollut vaikeuksia muistaa työn tohinassa tätä ja siksi vahinko on päässyt syntymään. Millään muotoa virhe ei ole ollut tahallista eikä tuottamuksellista. Se on ollut inhimillistä. Palautettava määrä työllistämistukia on ollut noin 20 000 €. Saatuihin tukiin verrattuna se ei ole kovin merkittävä. Asia harmittaa asianosaisia ja tällä hetkellä asiaan kiinnitetään erityistä huomiota, jotta vastaavaa vahinkoa ei pääse syntymään.

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite sisäisen valvonnan puutteista operatiivisella tasolla on perusteeton ja perätön. Kinnulan kunnassa on valtuuston hyväksymä sisäisen valvonnan ohjesääntö, jonka mukaan on menetelty. Kunnan jokaiseen hallintokuntaan on valittu sisäiset tarkastajat, joiden tehtävä on raportoida havaitsemistaan puutteista kunnanjohdolle. Sisäiset tarkastajat eivät ole raportoineet kunnan johdolle havaitsemistaan puutteista. BDO:n tekemässä sisäisessä tarkastuksessa on havaittu muutamia kehittämiskohteita, jotka pääosin on saatu hoidettua. Katso kunnanhallituksen kokous 28.1 2013 § 35 – 41. Huomioitavaa on, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaa. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista. Katso liitteet 2, 3, 4 ja 6.

2.4 PUUTTEET HYVÄN HALLINON OSALTA
Olen toiminut esimieheni kunnanhallituksen antamien ohjeiden ja määräyksien mukaisesti. Olen kehittänyt kuntaa määrätietoisesti. Tämän vuoksi kuntaan on saatu suhteellisesti ja määrällisestikin erittäin paljon ylimääräistä investointirahaa eri rahoittajilta. Kinnulan työllisyysastetta on saatu parannettua ja Kinnulan kunnan imago on ollut ennen vuoden 2011 lopussa alkanutta poliittista muutosta erittäin hyvä. Lähi kunnat ovat olleet kateellisia Kinnulalle näistä asioista ja etenkin oman laajakaistan hankinta on osoittautunut hyväksi päätökseksi. Kinnula on tunnettu innovaatioita tuottavana Gallian kylänä. Määräyksissä ja ohjeissa on saattanut olla tulkinnanvaraisia asioita, jotka ovat korjattu pääosin kunnanhallituksen kokouksessa 28.1.2013 § 35 – 41. On muistettava, että kunnanjohtaja ei päätä käytännössä kuin hyvin pienistä asioista. Kunnanhallitus ja viimekädessä valtuusto on Kinnulassakin päättänyt asioista, joista nyt kunnanjohtajaa syytetään.

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite hyvän hallinnon puutteista on perätön. Hallinnossa on ollut kehittämistä vaativia asioita, joita on pyritty välittömästi korjaamaan. Huomioitavaa on, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen on turhaa. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaan ja hyvään hallintotapaan mm valitusositukset ovat loppuvuoden osalta lähes kokonaan tekemättä. Tästä kantaa vastuun kunnanhallitus, ei kunnanjohtaja. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista. Katso liitteet 2, 3 ja 4.

3. KUNNAN TALOUDEN JOHTAMISESSA HAVAITUT PUUTTEET
3.1 ERITYISESTI TYÖLLISTÄMISTOIMIEN HUOMATTAVAT TALOUSARVIOMÄÄRÄRAHOJEN YLITYKSET
Kinnulan kunnassa toimii perusturvajaos ja sen esittelijänä sosiaalijohtaja. Perusturvajaoksessa on lisäksi kunnanhallituksen edustaja, joka valvoo kunnanhallituksen puolesta asioiden oikeaa etenemistä. Perusturvajaoksella on myös kaksi sisäistä tarkastajaa Tämän lisäksi kaikki perusturvajaoksen pöytäkirjat tulevat kunnanhallitukselle tiedoksi ja näin jokainen kunnanhallituksen jäsen voi niihin halunsa mukaan tutustua. Tämän lisäksi perusturvajaoksen pöytäkirjat saatetaan tarkastuslautakunnalle tiedoksi ja julkaistaan kunnan www sivuilla. Menettely on täysin avointa ja jokainen instanssi voi niin halutessaan puuttua perusturvajaoksen toimintaan joko tekemällä oikaisupyynnön tai valtuutetut ottamalla asia esiin ylemmässä viranomaisessa (kunnanhallitus, valtuusto, hallinto-oikeus). Mitään oikaisupyyntöjä tai huomautuksia perusturvan kustannusylityksistä ei ole tullut. On huomioitavaa, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen on turhaa ja epäasiallista uuden valtuuston ja hallituksen osalta. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaa. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista.

Perusturvan talousasioita on käsitelty kunnanhallituksessa vähintään kuukausittain alla olevien kunnanhallituksen kokouksien mukaan:

16.1.2012 § 3
13.2.2012 § 42
5.3.2012 § 55
5.3.2012 § 56
26.3.2012 § 82
16.4.2012 § 100
7.5.2012 § 112

Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaa. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012.

Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden tapahtumista.

13.8.2012 § 197
24.9.2012 § 155
1.10.2012 § 227
15.10.2012 § 252
15.10.2012 § 253
29.10.2012 § 263
5.11.2012 § 271
19.11.201 § 278
10.12.2012 § 295

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite siitä, että kunnanjohtaja olisi syyllinen talousmäärärahojen ylityksiin mm perusturvassa, on paikkaansa pitämätön ja perätön. Perusturvan määrärahaylitykset on kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto hyväksynyt. Perusturvassa on ns subjektiivisia oikeuksia ja lakeja, joita myös työllistämistoimissa on noudatettava, oli rahaa tai ei. Näitä ovat mm nuorisotakuu, laki etsivästä nuorisotyöstä ja velvoitetyöllistäminen. Huomioitavaa on, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen on turhaa. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaan ja hyvään hallintotapaan mm valitusositukset ja tiedotteet ovat loppuvuoden osalta lähes kokonaan tekemättä. Tästä kantaa vastuun kunnanhallitus, ei kunnanjohtaja. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista. Katso liitteet 2,3,4 ja 6.

3.2 VÄITE ETTÄ KUNNANJOHTAJA EI OLE TUONUT PERUSRURVAN YLITYKSIA KÄSITTELYYN
Perusturvan talousasioita on käsitelty vuoden 2012 aikana vähintään kuukauden välein kunnanhallituksessa. Kunnanhallitus on aina hyväksynyt kunnanjohtajan esityksen. Huomioitavaa on se, että kunnanjohtajalle ei ole saapunut yhtään virallista perusturvajaoksen pöytäkirjaotetta, jossa lisärahaa pyydettäisiin, vaikka näin kuntalain mukaan pitäisi menetellä. Seuraavassa on esitetty kunnanhallituksen käsittelyssä olleet perusturvan talousasiat:

16.1.2012 § 3
13.2.2012 § 42
5.3.2012 § 55
26.3.2012 § 82
16.4.2012 §100
7.5.2012 § 112

Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaa mm pöytäkirjaotteet ja valitusosoitukset jäivät kekemättä. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012.

Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden tapahtumista.

13.8.2012 § 197
24.9.2012 § 155
1.10.2012 § 227
15.10.2012 § 252
15.10.2012 § 253
29.10.2012 § 263
5.11.2012 § 271
19.11.201 § 278
10.12.2012 § 295

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite siitä, että kunnanjohtaja ei olisi tuonut kunnanhallituksen käsittelyyn perusturvan määräraha-asioita, on perusteeton. Kaikki perusturvan ylitykset on joka vuosi kunnanvaltuusto hyväksynyt. Perusturvalta ei ole tullut kunnanjohtajalle yhtään virallista pöytäkirjaotetta vuonna 2012, jossa määrärahaa virallisesti pyydettäisiin. On huomioitavaa, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen on turhaa ja epäasiallista uuden valtuuston ja hallituksen osalta. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaa. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista. Katso liitteet 2, 3 ja 4.

3.3 KUNNAN TEKEMIEN INVESTOINTIEN SUHTEUTTAMINEN KUNNAN KANTOKYKYYN
Kinnulan kunta on tehnyt ylijäämäisen tilinpäätöksen koko sen ajan, kun olen ollut kunnanjohtajana ja pystynyt koko vuoden vaikuttamaan kunnan tulokseen. Vuosin 2005 -2011 aikana Kinnulan kunta teki 7 perättäistä ylijäämäistä tilinpäätöstä. Näinä vuosina tehtiin ns. ylimääräisiä poistoja tilinpäätökseen. Siitä huolimatta tehtiin ylijäämää. Tällä menettelyllä tehtiin tulevaisuuden poistotarvetta keveämmäksi. Saimme Keski-Suomen kunnista suhteellisesti ja määrällisesti eniten investointitukia. Investointitukien taso vaihteli 40 – 75 %:n. Saimme rakennettua liikenneympyrän, rakensimme kevyenliikenteen väyliä, korjasimme teitä, lisäsimme valaistuksia, korjasimme vanhoja vesi- ja viemärirunkoja, rakensimme uutta vesi- ja viemäriverkostoa, rakensimme uutta teollisuustilaa ja saimme rakennettua oman nopean laajakaistaverkoston, josta naapurikunnat voivat vain uneksia. Kaikki nämä investointikohteet rakennettiin luottamusihmisten muodostaman rakennustoimikunnan johdolla. Samoin kaikki investoinnit on kunnanvaltuusto hyväksynyt. Investointitasomme on ollut korkeahko, mistä olen valtuuston kokouksessa monesti valtuutettuja informoinut. Halu investointeihin on valtuutetuilla ollut kova ja hyvä niin. Kunnan kantokyky investointien poistamisessa on tiukoilla mutta ei mahdoton, verrattuna naapurikuntiin esim. Kannonkoski ja Pihtipudas.

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite siitä, että kunnanjohtaja olisi syyllinen kunnan tekemiin ylisuuriin investointeihin, on hassu ja täysin perätön. Rakennustoimikunta on investointikohteen aina rakennuttanut ja valtuuston on asian päättänyt. Kunnanjohtaja on kyllä hankkinut jokaiseen kohteeseen investointitukea 40 -75%:n välillä. Investoinneista huolimatta kunta on tehnyt 7 perättäistä ylijäämäistä tilinpäätöstä, joten tätäkin taustaa vasten väite on naurettava. Huomioitavaa on, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen on turhaa. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaan ja hyvään hallintotapaan mm valitusositukset ja tiedotteet ovat loppuvuoden osalta lähes kokonaan tekemättä. Tästä kantaa vastuun kunnanhallitus, ei kunnanjohtaja. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista. Kinnulan kunta on taloutensa puolesta yksi Suomen parhaiten hoidettuja kuntia. Katso liitteet 2,3 ja 4.

3.4 KUNNAN TEKEMIEN YRITYSTAKAUKSIEN SUHTEUTTAMINEN KUNNAN TALOUTEEN

Kinnulan kunnalla on erityinen takausrahasto, josta ELINKEINOLAUTAKUNTA myöntää maataloussihteerin esittelystä lainaa yrityksille. Lainojen määrä on noin 10 000 – 50 000 euroa ja niille vaaditaan pankkitakaus. Tällä hetkellä myönnettyjä lainoja on yli 800 000 euroa. Järjestelyn lopettamisesta on käyty monesti keskusteluja. Kerran, yhdellä Viron matkalla sovittiin, että lainojen myöntäminen lopetetaan. Tein kunnanhallitukselle asiasta esityksen, mutta hävisin 7 -0. Tämän lisäksi valtuusto on myöntänyt lainoja ja takauksia muutamille yrityksille ja yhteisöille mm Vanhustentuki ry, Eevakoti ky, Kinnulan kartano ky, Kinnulan vuokra-asunnot, Sammakkokangas Oy, Kangashoiva Oy jne..) lainoja noin 1 800 000 euroa. Osa lainoista ja takauksista on myönnetty jo ennen minun tuloani Kinnulan kunnanjohtajaksi. On todella kohtuutonta väittää, että kunnanjohtaja olisi lainat myöntänyt. Lainat ja takaukset on myöntänyt kunnanhallituksen esityksestä kunnanvaltuusto eli valtuutetut itse.

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite siitä, että kunnanjohtaja olisi jotenkin syyllinen siihen, että kunnanvaltuusto on myöntänyt takauksia ja lainoja yrityksille ja yhteisölle on naurettava, kohtuuton ja täysin perätön. Valtuuston ja elinkeinolautakunnan päätöksillä takaukset ja lainat on myönnetty. Huomioitavaa on, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen on turhaa. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaan ja hyvään hallintotapaan mm valitusositukset ja tiedotteet ovat loppuvuoden osalta lähes kokonaan tekemättä. Tästä kantaa vastuun kunnanhallitus, ei kunnanjohtaja. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista.

4. VÄITE HENKILÖSTÖJOHTAMISEN ONGELMISTA

Olen toiminut erilaisissa yrityksissä ja kuntayhteisöissä henkilöstön esimiehenä noin 30 vuoden ajan. Alaisteni määrä on vaihdellut 10 – 700 henkilöön. Olen oppinut luottamaan henkilöstöön ja pyrkinyt aina viimeiseen saakka pitämään sen minkä olen luvannut. Toisaalta olen vaativa esimies ja vaadin työtovereiltani sen, mitä on yhteisesti sovittu. Mattoa en työtovereiltani ole koskaan vetänyt alta. Luotan luottamuspääomaan, jonka avulla asiat saadaan yleensä ratkeamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Minulla on työkokemuksen lisäksi ylempi korkeakoulututkinto johtamisesta (insinööri, ylempi AMK). Minulla on liikkeenjohdosta PD-tutkinto sekä JOKO tutkinto Tampereen yliopistosta. Tätä vasten hallitsen myös teoriassa henkilö- ja liikkeenjohdon.

Kunnissa, erityisesti pienissä kunnissa, henkilöstöjohtaminen on kovaa työtä. Pitää kehittää jatkuvasti tuottavuutta, saada henkilöstö innostumaan koulutuksesta ja oppimaan uusia tehtäviä jatkuvasti. Henkilöstön kannalta se ei aina ole ongelmatonta. Tuttu työ tai työpiste voi muuttua nopeassakin tahdissa ja se luo henkilöstöön joskus muutosvastarintaa. Kinnulan kunnassa on esim keskushallinnossa, teknisessä toimessa ja perusturvassa toteutettu viime vuosina melko koviakin henkilöstön vähentämisiä, ei irtisanomalla vaan eläkejärjestelyin ja henkilöstön uudelleenjärjestelyin. Olenkin antanut henkilöstölle lupauksen siitä, etten irtisano ketään, mutta jokaisen työ tai työpiste voi ajan saatossa muuttua. Muutoksen sattuessa kohdalle se on voinut aluksi tuntua pahalta, mutta ymmärtääkseni kaikki ovat lopulta olleet tyytyväisiä tehtyihin ratkaisuihin. Toimialakohtaisesti kehityspaineet ovat vaihdelleet vuosittain. Viime vuonna ehdottomasti kovimmalle on joutunut perusturva. Lakisääteisten ja ns subjektiivisten oikeuksien lisääntyessä perusturvassa on etenkin työuransa alussa oleva sosiaalijohtaja joutunut ristiaallokkoon. Kunnanjohdon (kunnanjohtaja+ pj:t) ja eräiden luottamusihmisten ajatukset eivät ole aina kohdanneet ja sijaiskärsijäksi on joutunut työuraansa alussa oleva sosiaalijohtaja. Olen ymmärtänyt, että eräät luottamushenkilöt ovat lisänneet paineita sosiaalijohtajalle vastuuvapauden myöntämättä jättämisellä vuodelta 2012. Toisaalta on pakko todeta, että sivistyspuolella kehitystyö on ollut erityisen vaikeaa, eikä muutoksia henkilö- ja koulurakenteessa oppilaiden vähetessä ole pystytty mielestäni riittävä määrin toteuttamaan. Sivistyspuolellakin on toki menty eteenpäin, mutta verkkaisesti ja se vaan on ollut pakko hyväksyä. Eläkejärjestelyjen kautta sivistyspuolellakin päästään tuottavuutta kehittämään varmasti eteenpäin. Omana mielenkiintoisena seikka on mainittava, että viime kunnanhallituksen jäsenistä yli puolet oli kunnan opettajia tai heidän aviopuolisoitaan/lapsiaan. Ehkä tällä seikalla on ollut vaikutusta muutosherkkyyteen.

Pääluottamusmiesten kanssa yhteistyö on sujunut mutkitta. Yhteisiä palavereita on pidetty kuukausittain ja aina kun asiaa on ilmaantunut. Yksi pääluottamusmiehistä on istunut kunnan johtoryhmässä ja saanut sieltä viimeisen tiedon kunnassa tapahtuvista asioista. Yhtään erimielisyysmuistiota ei ole tarvinnut kirjoittaa vaan kaikkia asiat ovat ratkenneet leppoisasti neuvotellen. Vaikka suoranaisia alaisiani ovat johtoryhmän jäsenet, olen useasti osallistunut myös toimialakohtaisiin kuukausipalavereihin.

Kokonaisuutena olen pärjännyt henkilöstön kanssa hyvin. Suorat alaiseni eivät ole minulle johtamistavastani raportoineet negatiivisesti. Pidämme viikoittain johtoryhmän kokouksia ja yhteistyö on sujunut nähdäkseni hyvin. Myöskään esimieheni eivät ole antaneet minulle sen suuntaista palautetta, että henkilöstöjohtamisessani olisi jokin vialla. Johtoryhmän sisäistä yhteenkuuluvaisuutta on rakennettu mm vuonna 2010 – 2011 konsulttiyhtiö Valkoisen talon johdolla, jolloin jokainen johtoryhmän jäsen sai purkaa tuntojaan ammatti-ihmisen avustuksella. Vuoden 2012 alussa ja keväällä psykologi Jorma Mönkkönen vieraili monta kertaa Kinnulassa johtoryhmän keskuudessa. Jokainen johtoryhmäläinen sai palautetta omasta johtamis- ja alaistyylistään. Johtoryhmä koki sen hyväksi tavaksi purkautua arjen paineista. Psykologi Mönkkösen johdolla johtoryhmä teki keväällä 2012 Tampereelle koulutusmatkan, jonka aiheena olivat työpaineet, esimiestyö ja niiden käsittely. Psykologi Jorma Mönkkösen minulle antama palaute ei sisältänyt negatiivista palautetta suhteessa työtovereihini. Mönkkönen on tarvittaessa valmis johtamistyylistäni ja tavastani kertomaan. Parannettavaa meissä kaikissa varmasti aina kuitenkin löytyy. Kukaan ei ole täydellinen.

Kinnulan kunnassa on toteutettu laajamittainen työllistämiskokeilu, jonka seurauksena kunnan määräaikaisen henkilöstön määrä nousi voimakkaasti. Pitkään työttömänä olleiden keskuudessa töiden mielekkyys ei ehkä ole ollut aivan parhainta ja siksi sairaspoissaolot ovat olleet korkeahkot. Suuristakaan poissaoloista ei voi johtaa sitä, että ne johtuisivat jostakin työilmapiiri- yms. ongelmista. Monesti työllistäminen on nähty osana luontevaa, jalkautuva sosiaalityötä, jonka tulokset ovat näkyneet erikoissairaanhoidon kulujen laskuna. Työllisyysprosentin ollessa matala laskivat erikoissairaanhoidon kulut useana vuonna peräkkäin. Asia ei siis ole mustavalkoinen. Tällä hetkellä erikoissairaanhoitokustannusten nousun kokonaiskustannus on huomattavasti korkeampi työttömyyden ollessa noin 17 % kuin silloin, kun henkilöitä työllistettiin.

Työterveyshuolto on toiminut Kinnulan kunnassa kohtalaisesti, mutta sen palveluja on käytetty mielestäni liian vähän. Kunnalle tulisi edullisemmaksi, jos kaikki kunnan työntekijät käyttäisivät työterveyshuoltoa. Kesällä 2012 kunnanhallituksen sanoessa irti hallintojohtajan, syntyi kuntaan tilanne, jossa vastuut ja tehdyt päätökset eivät olleet selkeät. Varsinkin, kun samaan aikaan myös kunnanjohtaja oli estynyt hoitamaan tehtäviään. Liian suuren paineen alla henkilöstö alkoi voida huonosti ja tämä omata osaltaan heijastui varsinkin johtoryhmän henkiseen jaksamiseen. Tähän asiaan puuttui myös työsuojelupiiri tekemällä työsuojelutarkastuksen Kinnulan kuntaan. Henkilöstön henkinen pahoinvointi, jos sellaista on ollut, (itse uskon, että on ollut) ei johdu kunnanjohtajasta vaan syntyneestä epäselvästä johtamistilanteesta kesästä 2012 alkaen. Hallintojohtajan työt jaettiin kunnanhallituksen 6.8.2012 § 195 tekemällä päätöksellä johtoryhmän kesken.

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite siitä, että kunnanjohtajan johtamistyyli aiheuttaa kunnanhenkilöstön korkeita sairaspoissaoloja ja henkilöstön yhteydenottoja työterveyshuoltoon ei pidä paikkaansa. Suuristakaan poissaoloista ei voi johtaa sitä, että ne johtuisivat jostakin työilmapiiri- yms. ongelmista. Asiaa on selvitetty riittävän tarkasti yllä olevassa tekstissä. Huomioitavaa on, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen on turhaa. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaan ja hyvään hallintotapaan mm valitusositukset ja tiedotteet ovat loppuvuoden osalta lähes kokonaan tekemättä. Henkilöstön työpaine kasvoi kesän 2012 tapahtumien jälkeen etenkin johtoryhmässä merkittävästi. Tästä kantaa vastuun kunnanhallitus (kh 6.8.2012 § 195), ei kunnanjohtaja. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista. Katso liitteet 2, 3, 4 ja 6.

5. VÄITE PUUTTEELLISESTA SIDOSRYHMÄTOIMINNASTA

5.1 YLEISTÄ

Valtuuston valitessa keväällä 2004 Kinnulaan kunnanjohtajaa, ilmoitin jo haastatteluvaiheessa, että tulen liikkumaan paljon yrittäjien, rahoittajien ja muiden sidosryhmien tilaisuuksissa. Näin olen myös menetellyt. Työajastani yli puolet on mennyt erilaisissa yritys- ja rahoitusneuvotteluissa. Aloitettuani kunnanjohtajan työt sovittiin, että Kehittämisyhtiö Witas Oy ja elinkeinolautakunta hoitavat pääasiassa Kinnulassa toimivien yrittäjien palvelut ja kunnanjohtaja keskittyy uuden yritystoiminnan hankkimiseen. Näin on myös kehityskeskusteluissani sovittu meneteltävän. Olen käyttänyt valtavasti ns. omaa aikaa yritysneuvottelujen ja rahoitusneuvottelujen järjestämiseen. Hyvin usein olen maanantaina kunnanhallituksen kokouksen jälkeen vielä ajanut yötä myöten Helsinkiin tai Tampereelle ollakseni seuraavana aamuna ministeriössä, eduskunnassa tai yritysneuvottelussa.

5.2 VÄITE PUUTTEESTA YRITTÄJIEN JA YRITYSTEN KANSSA TOIMIMISESTA

Olen luonut Kinnulaan monta uutta toimialaa yrityskenttään. Näistä merkittävimmät ovat yksityinen noin 10 yrityksen hoiva-alan keskittymä, joka työllistää tällä hetkellä noin 70 ihmistä sekä valokuituasennukseen ja huoltoon keskittynyt yrityskenttä. Valokuituyritysten tulevaisuudennäkymät ovat hyvät ja siitä tullee Kinnulaan vielä paljon hyviä uutisia. Olen avustanut kymmeniä yrityksiä rahoitusneuvotteluissa ja hankkinut heille niin yksityistä kuin julkistakin rahoitusta. Olen ollut perustamassa Kinnulaan kymmeniä uusia yrityksiä. On todella törkeää väittää, että toimintani johdosta yrityksiä olisi siirtynyt pois Kinnulasta. On kylläkin näyttöä siitä, että kunnan nykyinen Kinnulan poliittinen johto on aiheuttanut yritysten pois siirtymistä Kinnulasta (liite 1). Asia halutaan vain naamioida poliittisista syistä kunnanjohtajan syyksi. Viimeisin yritys, jonka sain Kinnulaan houkuteltua, on Kinnulassa toimiva vaatekauppa. PV-Putkituksen rauniolle on syntymässä uusi muovialan yritys, Neuvottelun tämän osalta ovat vielä kesken. Tilanne ei kuitenkaan tämänkään asian osalta ole vielä menetetty.

5.2 VÄITE PUUTTEELLISESTA YHTEISTYÖSTÄ KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN KANSSA

Olen viimeisen kymmen vuoden aikana ollut lähes viikoittain yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen eri osastojen kanssa. Törkeyden huippu on väittää, että yhteistyöni ELY-keskuksen viranhaltijoiden kesken olisi jotenkin vajavaista. Tunnen henkilökohtaisesti lähes kaikki ELY-keskuksen virkailijat ylijohtajasta puhelinkeskuksen hoitajaan. Nykyinen poliittinen johto on ollut suoraan yhteydessä, ilman heiltä puuttuvaa mandaattia, ELY-keskukseen ja yrittänyt myrkyttää Kinnulan kunnanjohtajan ja ELY-keskuksen viranhaltijoiden välejä. Olen neuvotellut ELY-keskuksen kanssa ns PV-putkituksen halliin tulevien vuokralaisten osalta niin vuokratasosta kuin muistakin käytännön järjestelyistä. ELY-keskuksella ei ole mitään valittamista asiasta. Kateus on ajanut nykyisen poliittisen johdon siihen, että yrityksiä on Kinnulasta lähtenyt ja Kinnulan työttömyys on noussut huippulukemiin. PV-Putkituksen halliin sijoittuvien yritysten kanssa on sovittu, että he saavat käyttää vieressä olevaa tyhjää tilaa niin kauan kunnes siihen saadaan uusi yritys. Tämä on ollut järkevää toimintaa eikä ole ollut keneltäkään pois. Olen tästäkin asiasta tiedottanut kunnanhallitusta vuokrasopimuksia hyväksyttäessä, eikä kenelläkään kunnanhallituksen jäsenellä ole ollut järjestelystä huomautettavaa. Toisaalta hallissa olevien yritysten on joka tapauksessa kuljettava tyhjän hallin läpi. Muussa tapauksessa tyhjään halliin olisi pitänyt rakentaa seinät, joiden kustannusarvio olisi ollut kymmeniä tuhansia eroja. Vielä lopuksi: ELY-keskuksella ei ole asiaan liittyen mitään huomautettavaa (liite 1).

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite siitä, että sidosryhmien kanssa kunnanjohtajalla olisi ollut mitään suurempia ongelmia, on perätön ja paikkansa pitämätön. Asian taustalla on nykyisen poliittisen johdon kateus ja ajojahti ns PV-Putkituksen hallissa työskenteleviä yrityksiä kohtaan sekä poliittinen painostus kunnanjohtajaa kohtaan. Huomioitavaa on, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen on turhaa. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaan ja hyvään hallintotapaan mm valitusositukset ja tiedotteet ovat loppuvuoden osalta lähes kokonaan tekemättä. Asiointi yritysten kanssa jäi pääasiassa poliittisen johdon tehtäväksi, mikä on heijastunut yrityspakona Kinnulasta naapurikuntiin. Tästä kantaa vastuun poliittinen johto (kh 6.8.2012 § 195), ei kunnanjohtaja. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista. Katso liitteet 1, 2, 3, 4 ja 6.

6. VÄITE YHTEISTOIMINTAONGELMISTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN KANSSA

6.1 YLEISTÄ

Keväällä 2004 minut valittiin testien jälkeen konsultin suosituksella äänestyspäätöksellä Kinnulan kunnanjohtajaksi viiden vuoden määräajaksi. Heti virkaan astumiseni jälkeen oli nähtävissä, että luottamusihmiset jakaantuivat kunnanjohtajaa vastaan ja kunnanjohtajan puolesta. Silloinen kunnanhallituksen puheenjohtaja oli vastaehdokkaani kunnanjohtajavaalissa ja sen vuoksi alku oli aika takkuista. Saimme asian kuitenkin sovittua silloisen kunnanhallituksen puheenjohtajan kanssa asian. Käytännön arki sujui sen jälkeen ihan mukavasti. Erimieltä olimme, mutta asiat lopulta aina ratkaisivat. Annan tunnustuksen silloiselle kunnanhallituksen puheenjohtajalle lojaalisuudesta minua kohtaan. Vaalien jälkeen hallituksen puheenjohtajana jatkoi entinen hallituksen puheenjohtaja, jonka kanssa yhteistyö sujui edelleen asiallisesti. Minut vakinaistettiin kunnanvaltuuston päätöksellä 6.8.2006 § 28. Tästäkin piti äänestää, koska nykyisen valtuuston puheenjohtajan johtama vähemmistö ajoi voimakkaasti toisenlaista ratkaisua. Mielenkiintoista on huomata, että melkein se sama porukka on nyt minua erottamassa.

Uusien vaalien jälkeen 2008 alussa kunnanhallituksen puheenjohtajaksi tuli erittäin kokenut ja kunnallishallinnon kokonaisuuksia hahmottava Mikko Ihanti. Hänen kanssaan yhteistyö sujui loistavasti, kuten myös pitkäaikaisen valtuuston puheenjohtajan Ilpo Leppäsen kanssa. Heidän molempien työpanosta kunnan eteen ei voi muuta kuin ihailla. Kolmikkoa täydensi hyvin valtuuston varapuheenjohtaja Olavi Tuikkanen, jonka panos työllisyysprojektissamme oli korvaamaton. Kokoonnuimme koko valtuustokauden vähintään kerran viikossa ns PJ-palaveriin, jossa valmisteltiin tulevat asiat kunnanhallitukseen ja luotiin suuntaviivoja tulevaisuuteen. Palaveriin osallistui myös hallintojohtaja ja ajoittain myös Ilkka Leppänen. Nämä vuodet olivat työurani tähän asti parhaimmat Kinnulan kunnassa. Teimme 7 perättäistä ylijäämäistä tilinpäätöstä, vaikka poistimme ylimääräistä epäkuranttia hyödykettä kunnan taseesta. Monesti kiertelimme puheenjohtajiston kanssa teollisuusalueella ja katselimme, mistä vielä olisi ollut mahdollisuus tehdä lisäpoistoja, ettei tuloksesta tulisi liian hyvä. Tilanne muuttui radikaalisti huonompaan suuntaan, kun eräässä PJ-palaverissa Ilkka Leppänen ilmoitti, että olisin siirtänyt satoja tuhansia euroja rahaa laittomasti Ylilestillä olevalle lomayrittäjälle. Tämän vielä siedin, mutta kun Ilkka Leppänen levitti samaa asiaa yleisesti Kinnulassa sijaitsevassa Parlamentti-nimisessä kahvilassa, ei minulle jäänyt muuta mahdollisuutta kuin tehdä asiasta poliisille tutkinta pyyntö. Samassa yhteydessä alkoi minulla työurallani raskas vaihe, joka jatkuu edelleen.

Uusien vaalien jälkeen tilanne paheni entisestään. Koko ykköspuheenjohtajisto vaihtui ja jäin tavallaan yksin. Pelinsäännöt muuttuivat kerralla. Sovitut asiat eivät pitäneet ja yllättäen mm hallituksen kokouksiin otettiin käsittelyyn valmistelemattomia asioita.

6.2 VÄITE LUOTTAMUKSEN KATOAMISESTA MUUTAMIEN VALTUUTETTUJEN KOHDALLA

Olen ollut sairaslomalla lähes koko uuden valtuustokauden maaliskuun alusta tähän päivään. En tunne uusia valtuutettuja eivät he tunne minua ja toimintatapaani. Miten luottamus on voinut kadota tilanteessa kun yhteistyötä ei ole vielä kunnolla aloitettukaan. Mielestäni uudet luottamushenkilöt ovat saaneet ”oppia” vanhoilta, jo vuonna 2004 luottamushenkilöinä olleilta, miten asiassa pitää käyttäytyä. Hyvänä esimerkkinä on se, kun valtuuston puheenjohtaja Esko Pelkonen kutsui 12 valtuutettua tilaisuuteen, missä valmisteltiin kunnanjohtajan erottamista. Viisi valtuutettua ei kutsua tilaisuuteen saanut.

Osa esitetystä epäluottamuksesta johtuu myös siitä, että veljeni siirtyi Keskustan riveistä SDP:n sitoutumattomaksi valtuutetuksi. Tässä yhteydessä tunnettu vihamieheni Ilkka Leppänen ilmoitti minulle 23.8.2012, että olen demari ja minut tullaan erottamaan. Asialle sattui olemaan kuulijoita. 15.10.2012 valtuutettu Ilkka Leppänen myös syytti kunnanjohtajaa demareiden vaalivankkureiden vetämisestä. Minulla on lisäksi yksilöity lista Ilkka Leppäsen minuun kohdistuvista kiusaamisita, joihin tarvittaessa palataan myöhemmin.

Varavaltuutettu Marjatta Koivukoski väitti, että olisin painostanut silloista sosiaalijohtaja Hellevi Pekkarista hyväksymään veljeni tyttären miehen koulutushakemuksen ja uhannut, että jos et hyväksy, niin perästä kuuluu. Olen joutunut tekemään tästä asiasta tutkintapyynnön.

Edellisen kauden valtuutettu ja nykyinen hallituksen varajäsen Jonna Leppänen on puhunut sopimattomia kunnanjohtajasta koululla syksyllä 2012. Asian käsittely on kesken.

Muiden luottamushenkilöiden kanssa en tunne olevani luottamuspulassa.

6.3 VÄITE UHKAILUSTA ASIOIDEN PUIMISESTA OIKEUDESSA

En tiedä ketkä ns ” lähellä olevat henkilöt ovat uhkailleet asioiden puimisella oikeudessa. Kuntalain mukaisesta lähipiiristäni ei ainakaan tämmöisiä henkilöitä tietääkseni ole. Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus oman oikeusturvansa toteuttamiseksi tarvittaessa siirtää asioita toimivaltaisen viranomaisen tai oikeuslaitoksen käsittelyyn kenenkään sitä estämättä. Muuten en voi ottaa kantaa asiaan kantaa, koska en tiedä tästä asiasta mitään.

Minä en ole uhkaillut asioiden puimisella oikeudessa. Olen toiminut. Olen tehnyt yhdestä valtuutetusta Ilkka Leppäsestä, joka tunnetaan Kinnulassa julkisena vihamiehenäni, tutkintapyynnön poliisille kunnianloukkauksesta. Asia käy ilmi kohdasta 6.1. Samoin olen tehnyt poliisille tutkintapyynnön varavaltuutettu Marjatta koivukoskesta. Asia käy ilmi kohdasta 6.2.

Kunnanjohtaja joutuu sietämään kuntalain mukaan normaalia enemmän julkista arvostelua. Kunnanjohtajankaan ei kuitenkaan tarvitse sietää ihan mitä tahansa henkilökohtaista loukkausta. Mielestäni kuitenkin tekemäni tutkintapyynnöt poliisille kunnianloukkauksistani ylittävät tämän rajan. Tästä osoituksena on myös se, että molemmat tutkintapyynnöt ovat edenneet syyteharkintaan.

6.4 VÄITE LUKUISISTA HAASTEHAKEMUKSISTA LUOTTAMUSHENKILÖITÄ VASTAAN

Jokaisella ihmisellä Suomessa on oikeus puolustaa Suomen perustuslain mukaan itseään. Minulla on oikeus oman oikeusturvani toteuttamiseksi tarvittaessa siirtää asioita toimivaltaisen viranomaisen tai oikeuslaitoksen käsittelyyn kenenkään sitä estämättä. Vaikka kunnanjohtaja julkisena henkilönä joutuu kuntalain mukaan sietämään arvostelua normaalia enemmän, ei kuitenkaan ihan mitä tahansa tarvitse sietää. Asiaa on selvitetty tarkemmin kohdissa 6.1 – 6.3.

6.5 VÄITE KOKOUSTILANTEISSA ILMENNEESTÄ UHKAILUSTA

En ole kokoustilanteessa, en muulloinkaan uhkaillut luottamushenkilöitä. Olen varoittanut mm. talouden huononemisesta ja varmaan jostain muustakin, mutta uhkaillut en ole. Kuten edellisissä kohdissa olen todennut, kaksi tutkintapyyntöä kunnianloukkausta olen luottamushenkilöistä tehnyt. Tarkistin myös kunnanhallituksen pöytäkirjat, eikä niistäkään asiasta ole mitään merkintää. Luottamusmiesten uhkailusta kunnanjohtajaa kohtaan asiapöytäkirjoista kyllä löytyy merkintöjä.

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väitteet yhteistoimintaongelmista luottamushenkilöiden kanssa yleisesti eivät pidä paikkaansa. Mielestäni mahdollisesti syntyneet erimielisyydet ovat lähtöisin muista tarkoitusperistä kuin itse viranhoidosta. Olen kohdassa 6 eritellyt ne luottamushenkilöt, joiden kanssa erimielisyyksiä on aikojen saatossa ilmaantunut. Nekään erimielisyydet eivät ole sellaisia, joista pitäisi kauan peistä veistellä. Ne voidaan aina sopia, kuten olen asian moneen kertaan ilmoittanut. Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus oman oikeusturvansa toteuttamiseksi tarvittaessa siirtää asioita toimivaltaisen viranomaisen tai oikeuslaitoksen käsittelyyn kenenkään sitä estämättä. Huomioitavaa on, että vuosien 2010 ja 2011 osalta valtuusto on myöntänyt tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, joten näiden vuosien osalta asian käsitteleminen on turhaa. Hallintojohtaja irtisanottiin 1.7.2012 alkaen, mikä vaikeutti oleellisesti kunnan toimintaan ja hyvään hallintotapaan mm valitusositukset ja tiedotteet ovat loppuvuoden osalta lähes kokonaan tekemättä. Asiointi yritysten kanssa jäi pääasiassa poliittisen johdon tehtäväksi, mikä on heijastunut yrityspakona Kinnulasta naapurikuntiin. Tästä kantaa vastuun poliittinen johto (kh 6.8.2012 § 195), ei kunnanjohtaja. Katso kunnanjohtajan eriävä kirjallinen mielipide kunnanhallituksen kokous 25.6.2012 § 171/kunnanjohtajan päätös 33/2012. Kunnanjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään 26.6.2012 alkaen käytännössä koko loppuvuoden ja ei siksi voi olla vastuussa loppuvuoden 2012 tapahtumista. Katso liitteet 2, 3 ,4 ja 6.

7. AJATUKSIA TILANTEEN RATKAISEMISEKSI

7.1 KUNNANJOHTAJA JATKAA NORMAALISTI TYÖTÄÄN KUNNANJOHTAJANA

Tämä on mielestäni kaikkein järkevin ratkaisu. Kinnulan imago on jo nyt kärsinyt pahan kolauksen jatkuvasti jatkuvista tutkintapyynnöistä ja riitelyistä puolin ja toisin. Lähdetään rakentamaan yhteistoimin parempaa Kinnulaa tästä koko hässäkästä viisastuneena. Meillä on hyviä tyyppejä ja rutkasti voimaa, kunhan saadaan voimat koottua yhteen suuntaan, eikä kohdisteta niitä sisäisiin valtataisteluihin ja toistemme syyttelyihin

Ykkösehdotukseni on, että lopetetaan riitely, sovitaan asiat ja jatketaan eteenpäin. Voidaan asettaa komitea pohtimaan yhteisiä pelisääntöjä. Tehdään sopimus siitä, mitkä asiat kuuluvat kunnanjohtajalle ja mitkä poliittiselle johdolle. Siten ei tule kahteentörmäyksiä.

7.2 KUNNAJOHTAJA EROAA ITSE

Tämä on minulle kova paikka. Olen tullut Kinnulan kunnanjohtajaksi ollakseni siinä virassa eläkeikääni asti. Kinnulaan olen elämäni nykyään rakentanut, ihan kirjaimellisesti. Tätäkin asiaa voidaan pohtia, jos asioista päästään sopimukseen.

Kakkosehdotukseni on: Eroan kunnanjohtajan virasta seuraavassa tapauksessa:

1. Ero astuu voimaan 1.5.2014 alkaen

2. Kunta maksaa 31.12.2013 mennessä 24 kertaa nykyistä kuukausipalkkaani vastaavan summan takautuvana palkankorotuksena.

3. Saan pitää hallussani olen matkapuhelimen ja kannettavan tietokoneen sekä sähköpostiosoitteen juha.urpilainen@kinnula.fi

4. Olen vapautettu työtehtävistäni 2.4.2014 asti ilman työvelvoitetta

5. Kummallakaan osapuolella ei ole tämän jälkeen mitään vaatimuksia virkasuhteeseen liittyvissä tai liittyneissä asioissa toisiaan kohtaan.

6. Kumpikaan osapuoli ei kommentoi sopimusta muutoin kuin, että sopimukseen on päästy ja se tyydyttää molempia osapuolia

7. Kumpikin vastaa omista kuluistaan liittyen sopimuksen syntyyn

8. Sopimus vahvistetaan Keski-Suomen käräjäoikeudessa

7.3 KUNNANJOHTAJA EROTETAAN

Tämä on näkemykseni mukaan huonoin vaihtoehto molemmille osapuolille. Minulla on 4 kuukauden irtisanomisaika, jonka ajan työskentelen kunnanjohtajana. Tilanne lienee koominen ja hankala seuraavista syistä:

1. Asiallisia perusteita erottamiseen ei ole, pelkkä epäluottamus ei työlainsäädännön mukaan yksin riitä.

2. Asia etenee hallinto-oikeuteen, jossa pystynen näyttämään toteen tapahtuneet muotovirheet erottamisprosessissa. Insinööriliitto ja kuntajohtajat ry:n lakimiehet avustavat minua prosessissa samoin henkilökohtainen lakimieheni.

2. Asian puiminen jatkunee edelleen korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

3. Suurella varmuudella palaan takaisin kunnanjohtajan virkaan noin 3 vuoden kuluttua ja kunta maksaa minulle täyden palkan erottamiseni ajalta. Silloin ollaan taas alkupisteessä.

4. Joudun pohtimaan lisäksi seuraavia asioita ja miten nämä prosessit käräjäoikeudessa mahdollisesti etenevät:

– sairauslomani diagnoosi on kyläläisten tiedossa, mistä levinnyt
– missä ovat minulle Kinnulan kuntaan tulleet henkilökohtaiset kirjeet, onko kirjeet avattu, postitettu minulle vai ovatko ne työpöydälläni
– joudun pohtimaan AVIlle ilmoitettavaa työpaikkakiusaamista (todisteet olemassa)
– näistä asioista seuraa uusia oikeusjuttuja

5. Prosessin aikana ystävyyssuhteet rikkoontuvat, suvut riitaantuvat, Kinnulan puolueet repeävät, Kinnulan imago saa niin pahan kolhun, että siitä ei Kinnula enää nouse.

6. Tämä prosessi tulee olemaan minulle raskas ja tulee kestämään pitkään. Tämä varmasti vahingoittaa myös kunnan imagoa ja kehittämistä. Asiasta jää molemmille osapuolille paha maku. En missään nimessä toivo, että tähän prosessiin jouduttaisiin. Se ei ole kummankaan osapuolen etu. Toivon, että ”sönkkäämällä” asiat selviää.

8. VASTINE KUNNANHALLITUKSEN 14.10.2013 § 329 ANTAMAAN LAUSUNTOON TILAPÄISELLE VALIOKUNNALLE

8.1 VÄITE LUOTTAMUKSEN ALENTUMISEKSI SIITÄ SYYSTÄ, ETTÄ KUNNANJOHTAJA ON VETÄNYT ESITYKSIÄÄN POIS VUODEN 2013 AIKANA

Kinnulan kunnan hallintosäännön 19 §:n mukaan ” Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotuksena on muutettu ehdotus. Jos esittelijä on peruuttanut ehdotuksen, asia on poistettava esityslistalta, mikäli toimielin ei toisin päätä”. Kinnulan valtuuston hyväksymän hallintosäännön mukaan kunnanjohtajalle on annettu oikeus peruttaa ehdotuksensa.

Olen ollut virantoimituksessa vuonna 2013 ajalla 1.1.2013 – 6.3.2013 välisen ajan. Tänä aikana on ollut noin kymmen kokousta, joissa on käsitelty noin 100 pykälää. Olen peruuttanut muistaakseni 3 esitystäni sen vuoksi, että kokouksessa on tullut eriin ristiriitaista ja uutta tietoa, jota ei ole voitu kokouksessa todentaa. Peruutetut esitykset on käsitelty mahdollisuuksien mukaan uudelleen heti seuraavissa kokouksissa. ollut kunnanhallituksen kokouksia seuraavasti. Tämä on ihan normaali käytäntö eikä se liity mitenkään siihen, että omia esityksiäni ei oltaisi hyväksytty.

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite siitä, että kunnanjohtajan luottamus on alentunut vuoden 2013 alussa siitä syystä, että kunnanjohtaja on vetänyt esityksiään pois, ei voi pitää paikkaansa. Kunnanjohtajalla on Kinnulan valtuuston hyväksymän hallintosäännön 19 § ja kuntalain mukaan oikeus peruuttaa tekemänsä ehdotus.

8.2 VÄITE YHTEISTOIMINTAONGELMISTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN KANSSA

Väite siitä, että minulla olisi ollut ongelmia luottamushenkilöiden kanssa, on perusteeton. Väite perustuu sisäisen valvonnan raporttiin, joka koskee työskentelyäni edellisen kunnanhallituksen kanssa. Kunnanjohtajalle on annettu kirjallinen huomautus BDO:n tekemän sisäisen tarkastuksen perusteella kunnanvaltuuston kokouksessa 24.1.2013 § 8. Kunnanjohtaja on kirjallisen huomautuksen vastaanottanut ja sen hyväksynyt. Suomen lain mukaan samasta rikkeestä tai rikkomuksesta ei voi rangaista kahta kertaa. Tämän vuoksi BDO:n tekemään sisäiseen tarkastukseen vetoaminen tai siitä syyttäminen ei ole enää tässä vaiheessa mahdollista.

Nykyisen kunnanhallituksen jäsenistä, jotka lausunnon ovat antaneet (osa jäsenistä jääväsi itsensä), vain Kalevi Kinnunen ja Mikko Ihanti ovat olleet edellisessä kunnanhallituksessa. Kalevi Kinnusen esteellisyydestä kunnanhallituksen jäseneksi on tehty lukuisia valituksia hallinto-oikeuteen. Mikko ihanti puolestaan on jättänyt eriävän mielipiteen kunnanhallituksen 14.10.201 § 329 tekemästä lasunnosta/päätöksestä. Uusien kunnanhallitusten jäsenten ei ole korrektia ottaa kantaa edellisen kunnanhallituksen aikaisiin tapahtumiin yksipuolisesti kuulematta toista osapuolta.

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite siitä, että kunnanjohtajalla olisi ollut ongelmia luottamushenkilöiden, kanssa perustuu kunnanhallituksen yksipuoliseen näkemykseen edellisen kunnanhallituksen aikaisiin tapahtumiin. Kunnanjohtajalle on annettu kirjallinen huomautus BDO:n tekemän sisäisen tarkastuksen perusteella kunnanvaltuuston kokouksessa 24.1.2013 § 8. Kunnanjohtaja on kirjallisen huomautuksen vastaanottanut ja sen hyväksynyt. Suomen lain mukaan samasta rikkeestä tai rikkomuksesta ei voi rangaista kahta kertaa. Tämän vuoksi BDO:n tekemään sisäiseen tarkastukseen vetoaminen tai siitä syyttäminen ei ole enää tässä vaiheessa mahdollista.

8.3 VÄITE KUNNAN VELKATAAKAN SUHTEUTTAMINEN KUNNAN KANTOKYKYYN

Kinnulan kunnan velka siinä vaiheessa (kesällä 2012), kun kunnanjohtaja jäi estyneeksi hoitamaan kunnanjohtajan virkaa, oli noin 3 500 €/hlö. Luku ei ollut mitenkään hälyttävä, koska kunnalla oli sijoituksia, metsäomaisuutta, osakkeita ja kiinteistöjä useiden miljoonien eurojen edestä. Tämän lisäksi kunta on lainannut yrityksille ja yhteisöille noin 2 400 000 euroa. Huomioitavaa on , että Kinnulan kunnalla ei ole merkittävää konsernivelkaa vaan kaikki velat ovat käytännössä Kinnulan kunnalla. Mitä velka on tällä hetkellä, on kunnanhallituksen vastuulla, ei kunnanjohtajan. Kunnanjohtaja on ollut estynyt hoitamaan virkaansa käytännössä kesästä 2012 lähtien. Väite siitä, että kunnanjohtaja olisi aiheuttanut kunnan velkaantumisen, on törkeä. Valtuusto on päättänyt kunnanhallituksen esityksestä jokaisen investoinnin, ei kunnanjohtaja.

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite siitä, että kunnanjohtaja olisi aiheuttanut Kinnulan kunnan velkaantumisen, on aiheeton. Valtuusto on päättänyt kunnanhallituksen esityksestä jokaisen investoinnin, ei kunnanjohtaja. Kunnanjohtaja ei omilla päätöksillään ole velkaa kunnalle aiheuttanut. Kunnanjohtaja on ollut estynyt hoitamaan virkaansa käytännössä kesästä 2012 lähtien. Kesästä 2012 jälkeen tapahtuneeseen velkaantumiseen kunnanjohtaja ei voi ottaa kantaa, koska ei ole ollut hoitamassa tänä aikana virkaansa.

8.4 VÄITE KUNNANJOHTAJAN HUONOSTA ELINKEINOPOLITIIKASTA JA YRITYKSIEN MENTETYKSISTÄ.

Väite sitä, että kunnanjohtajan menettelyn vuoksi Kinnulan kunta olisi menettänyt yrityksiä, on täysin perusteeton, eikä perustu mihinkään. Olen luonut Kinnulaan monta uutta toimialaa yrityskenttään. Näistä merkittävimmät ovat yksityinen noin 10 yrityksen hoiva-alan keskittymä, joka työllistää tällä hetkellä noin 70 ihmistä sekä valokuituasennukseen ja huoltoon keskittynyt yrityskenttä. Valokuituyritysten tulevaisuudennäkymät ovat hyvät ja siitä tullee Kinnulaan vielä paljon hyviä uutisia. Olen avustanut kymmeniä yrityksiä rahoitusneuvotteluissa ja hankkinut heille niin yksityistä kuin julkistakin rahoitusta. Olen ollut perustamassa Kinnulaan kymmeniä uusia yrityksiä. On todella törkeää väittää, että toimintani johdosta yrityksiä olisi siirtynyt pois Kinnulasta. On kylläkin näyttöä siitä, että kunnan nykyinen Kinnulan poliittinen johto on aiheuttanut yritysten pois siirtymistä Kinnulasta (liite 1). Asia halutaan vain naamioida poliittisista syistä kunnanjohtajan syyksi. Viimeisin yritys, jonka sain Kinnulaan houkuteltua, on Kinnulassa toimiva vaatekauppa. PV-Putkituksen rauniolle on syntymässä uusi muovialan yritys, Neuvottelun tämän osalta ovat vielä kesken. Tilanne ei kuitenkaan tämänkään asian osalta ole vielä menetetty.

PV-Putkituksen halliin sijoittuvien yritysten kanssa on sovittu, että he saavat käyttää vieressä olevaa tyhjää tilaa niin kauan kunnes siihen saadaan uusi yritys. Tämä on ollut järkevää toimintaa eikä ole ollut keneltäkään pois. Olen tästäkin asiasta tiedottanut kunnanhallitusta vuokrasopimuksia hyväksyttäessä, eikä kenelläkään kunnanhallituksen jäsenellä ole ollut järjestelystä huomautettavaa. Toisaalta hallissa olevien yritysten on joka tapauksessa kuljettava tyhjän hallin läpi. Muussa tapauksessa tyhjään halliin olisi pitänyt rakentaa seinät, joiden kustannusarvio olisi ollut kymmeniä tuhansia eroja. Vielä lopuksi: ELY-keskuksella ei ole asiaan liittyen mitään huomautettavaa (liite 1).

Väite siitä, että työllisyysvaikutuksiltaan painoarvoisia yrityksiä on jäänyt tulematta kunnanjohtajan menettelyn vuoksi, on täysin perätön vailla todistuspohjaa.

LOPPUPÄÄTELMÄ: Väite sitä, että kunnanjohtajan menettelyn vuoksi Kinnulan kunta olisi menettänyt yrityksiä, on täysin perusteeton, eikä perustu mihinkään. Kaikki sopimukset, jotka on yrityksien kanssa tehty, on tehty kunnanhallituksen siunauksella ja kunnanhallitus on ollut niistä täysin tietoine ja ne hyväksynyt. Kokonaisuutena kunnanhallituksen antama lausunto loukkaa syvästi kunniaani virkamiehenä.

Lopuksi saatan tiedoksi, etten ole saanut virallista pyyntöä Kinnulan kunnalta vastata tilapäiselle valiokunnalle, kuten kuntalaki vaatii. Olisin halunnut myös antaa suullisen tiedonannon tilapäiselle valiokunnalle, mutta siihen minulle ei ole annettu mahdollisuutta. Tiedon asiasta olen saanut sanomalehti Keskisuomalaisesta ja Kotiseudun Sanomista. Olen kuitenkin lomalla ollessani, saamatta virallista tietoa asiasta selvittänyt omaa näkemystäni sanomalehdissä vellovasta asiasta. Viimeisen 14.10.2013 pidetyn kunnanhallituksen kokouksen tiedon sain epävirallisesti kunnan www-sivuilta.

Kinnulassa 16.10.2012

Juha Urpilainen
Kinnulan kunnanjohtaja

Liitteet 6 kpl

LIITE 1

Lähettäjä: Lanka & Tekstiili <lanka.tekstiili@gmail.com>
Päiväys: 14. lokakuuta 2013 13.31
Aihe: Vastaus kysymykseesi
Vastaanottaja: juha.urpilainen@kinnula.fi

Terveisiä Lestijärveltä!
Emme ole missään nimessä sitä mieltä, että kunnanjohtaja olisi ajanut meidät pois Kinnulasta. Yhteistyö kunnanjohtaja Juha Urpilaisen kanssa on sujunut erittäin hyvin. Kinnulan kunnanjohtaja on uskonut siihen, että me haluamme ja pyrimme laajentamaan toimintaa, ja palkkaamaan paikkakunnalta lisää työntekijöitä. Tähänkin asti kaikki jotka työskentelivät Kinnulan toimipisteessä, enemmän tai vähemmän, ovat olleet Kinnulasta.
LM-Mattolanka on ollut lähdössä Kinnulasta jo kahteen kertaa. Kummallakin kerralla kunnanjohtaja on saanut estettyä meidät lähtemästä. Siitä kiitämme erittäin yrittäjäystävällistä kunnanjohtajaa Juha Urpilaista. Kun kunta on myynyt hallin pois, niin hän on aina etsinyt ja järjestynyt meille toisen tilan. Hän on myös auttanut yrittäjää tarjoamalla käyttöön enemmän tilaa, siihen saakka kunnes kunta itse tarvitsee sitä. Hän on nähnyt sen asian olevan hyödyksi Kinnulan kunnalle, että pidetään työllistävä yritys kunnassa. Hän on myös katsonut, että se ei ole millään lailla pois Kinnulan kunnalta, jos työllistävälle yritykselle annetaan käyttöön enemmän tilaa, jota kunta ei itse tarvitse.
Siitä että jouduimme lähtemään pois Kinnulasta, saa syyttää kunnanvaltuustoa, kunnanhallitusta ja vt. kunnanjohtajaa. He kyllä tiesivät että emme pysty maksamaan niin isoja vuokria ja joudumme lähtemään pois. He tiesivät että toimintamme mahdollisesti laajenisi, mutta sekään ei auttanut asiaan. He vielä väittivät että ELY-Keskus vaati kuntaa perimään niin ison vuokran, joka ei edes pitänyt paikkansa. Ely-keskus ei tiennyt koko asiasta yhtään mitään. Ely-keskus selvitti vielä tämän asian talon sisäisesti, eikä sieltä löytynyt ketään, kuka olisi ottanut mitään kantaa koko asiaan. Ely-keskus kertoi meille, että he eivät edes olisi voineet vaatia mitään, koska se oli vanha halli jota oli jatkettu, eikä täysin uusi.
Toimintamme on laajentunut. 16.9.2013 neljä vakituista työntekijää aloitti Lestijärvellä ja palkkaamme vielä ainakin yhden lisää.

Lestijärvellä 14.10.2013
Vuokko Runtti
Mauri Koivusalo
LM-Mattolanka

LIITE 2

Saapunut sähköpostilla 14.10.2013

L a u s u n t o

Pyydettynä lausuntona kunnanjohtaja Juha Urpilaisesta haluan lausua seuraavaa;
Työskentelin Kinnulan kunnassa ajalla 15.6.1965 – 31.10.2011
eli yhteensä yli 46 vuotta, josta ajasta olin noin vuoden 1970 – 1971
kirjanpitäjänä Kivijärven kunnassa.
Kunnanjohtaja Juha Urpilaisen aikana hoidin Kinnulan kunnan sosiaalijohtajan, hallintosihteerin ja hallintojohtajan virkaa eläkkeelle siirtymiseeni saakka.

1. Henkilöstöjohtajana
Työurani aikana minulla oli useita esimiehiä, kunnanjohtaja Juha Urpilainen oli yksi parhaista esimiehistäni, tulimme hyvin toimeen ja asioita hoidettiin
yhdessä toisiimme luottaen ja Kinnulan kunnan etua ajaen. Myös koko
henkilöstön johtajana Juha Urpilainen toimi mielestäni ja tietojeni mukaan moitteettomasti ja kannustavasti.

2. Talousjohtajana
Kunnanjohtaja Juha Urpilainen on esimerkki siitä, kuinka vaikeina kuntatalouden vuosina Kinnulan kunnassa emme tehneet yhtään
alijäämäistä tilinpäätöstä niin kuin samankokoisissa ja suuremmissakin kunnissa tapahtui.

3. Kunnan kehittäjänä
Kunnanjohtaja Juha Urpilainen on mielestäni esimerkki myös kunnan kehittäjänä;
• sähköisten järjestelmien käyttöönotto koko kunnan toiminnassa
ensimmäisten kuntien joukossa koko maassa;
– luottamushenkilöiden atk-järjestelmät
– sähköiset laskut jne.
• uranuurtaja ulkopuolisen rahan hankinnassa Kinnulan kunnalle
eri hankkeisiin ja projekteihin
• työttömyyden hoidossa.

Kinnulassa 14.10.2013 Marjatta Suominen

LIITE 3

Saapunut sähköpostilla 12.10.2013

Mielipide

Kinnulan kunnanvaltuusto on asettanut tilapäisen valiokunnan antamaan lausuntonsa kunnanjohtaja Juha Urpilaisen siirtämiseksi muihin tehtäviin tai irtisanoa
virkasuhde Kinnulan kuntaan.

Ole ollut aikoinaan valtuutettuna valitsemassa Juhaa Kinnulan kunnanjohtajaksi. Tärkeimpänä valintakriteerinä oli valtuutettujen mielestä valitun henkilön työskentely mahdollisimman paljon työpöytänsä ulkopuolella, etsien rahoitusta investointeihin etsien uusia ideoita kuntatalouden kehittämiseksi, etsien uutta yritystoimintaa kuntaan, käydä koulutuksissa ja infoissa ja tuoda viestejä päättäjille eri tapahtumista.

Juha on näinä vuosina kirjaimellisesti noudattanut sovittua tehtävää ja toiminut lupauksiensa ja annettujen sopimusten mukaisesti. Pieni Kinnulan kunta on mennyt näinä vuosina ripeästi eteenpäin. Kunnanjohtaja on onnistunut tehtävissään todella hyvin. Olen ollut kunnanhallituksenpuheenjohtajan ja saanut lähes viikoittain pidettävissä puheenjohtajapalavereissa todellista tietoa siitä kuinka erinomaisella tavalla on
Juhan johdolla menty eteenpäin talouden seurannassa. Kinnula on ollut talouden suhteen parhaiten menestyneitä kuntia Keski-Suomessa ja jopa Suomessakin. Kunnanjohtaja on seurannut taloutta tarkoin ja asiantuntevalla tavalla, mikäli pienintäkään vinoutumaa on eri hallintokunnissa talousarvion toteutumisen suhteen ollut, asiaan on puututtu ohjaavasti välittömästi.

Kunnanjohtaja Juha Urpilaisen johtamistyyli on mielestäni ollut alaisia kunnioittavaa ja arvostavaa. En ole yhdenkään alaisen koskaan kuullut negatiivisesti arvostelevan
Juhaa esimiehenä, eikä hänen johtamistapaansa Juha on omalla työteliäällä esimerkillään innostanut koko henkilöstön yritteliääseen, tuloksiin pyrkivään työntekoon.
Mielestäni Juha on johtanut Kinnulan kuntaa kiitettävällä tavalla. Olen itse istunut Kinnulan kunnan hallituspöydän ympärillä 38 vuotta, josta ajasta puheenjohtajan 24 vuotta,
luulen tietäväni kuinka kuntaa tulee viedä eteenpäin. En nyt, enkä milloinkaan hyväksy sitä, että jotkut henkilökohtaiset uhot ja näyttämisenhalut voi tulla niin voimakkaasti
esille, että asialla leikitellään ja perusteettomasti etsitään syitä raskaille erottamistoimenpiteille.

Kaikki väitteet ovat takuulla tekaistuja. Virheetöntä ihmistä ei ole olemassakaan, jos virhe on tapahtunut se voi korjata. Minulla tosin ei kunnanjohtaja Juha Urpilaisen
toimista tule mieleen edes sitä vähäistä virhettä. Kaikki toiminta hänellä on perustunut tehtyihin päätöksiin.

Kinnula 12.10 2013
Mikko Ihanti

Saapunut sähköpostilla 15.10.2013

LAUSUNTO LIITE 4

Olin ensimmäisen kauden valtuutettu, kun Juha Urpilaista valittiin silloinkin erotetun kunnanjohtaja Kauko-Pekka Moilasen seuraajaksi. Olin kuulemassa kolmea haastateltavaa. Haastattelussa Juha Urpilainen kertoi, ettei vietä aikaansa työpöydän ääressä. Kunnanjohtajakautensa alkupuolella hänen lupauksensa alkoi toteutua mm Saarensalmen projektin aloituksessa, johon projektiin hän hankki 40 -50 % tuen ja kunnallistekniikkaan ja tietoyhteyksien rakentamiseen peräti 75 % tuen. Tämän lisäksi hänen innovatiivisuutensa on tullut ilmi Lestijärvi-Kinnula viemärihankkeessa, Silkkiperän tie- ja kunnallistekniikkahankkeessa ja kaiken huippuna kunnan oman laajakaistan ideoimisessa, rakentamisessa ja hankkimisessa.
Edellisen vaalikauden, jonka aikana toimin tarkastuslautakunnan puheenjohtajana, Juha oli lähes kuukausittain kuultavana tarkastuslautakunnan kokouksissa. Kokouksissa hän toi aktiivisesti esiin kunnan taloudellisen tilanteen , hankkeiden etenemisen jne. tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan pohdittavasti. Juha Urpilainen vei Kinnulan kunnassa vauhdikkaasti työllistämistä eteenpäin, jota asiaa presidenttiä myöten ihannoitiin. Tämän pohjalta Juha Urpilainen ja Olavi Tuikkanen kutsuttiin eduskunnan valiokuntaan, jonka pohjalta nykyinen työllisyyslaki rakennettiin. Hyvän työllisyyden ansioista Kinnulan erikoissairaanhoidon kulut laskivat useana vuonna peräkkäin. Mikä oli ainutlaatuista koko Suomessa.. Näiden arvokkaiden asioiden eteenpäin vieminen kääntyi lopulta eräiden kunnanhallituksen jäsenten kohdalta voimakkaaksi arvosteluksi. Tämä on erittäin valitettavaa.
Vuoden 2012 aikana kunnanhallitus teki BDO:n johdolla sisäisen tarkastuksen, jonka avulla yritettiin ongelmia kohdistaa suoraan kunnanjohtajaan. Raportti kääntyi lopulta kunnanhallitusta itseään vastaan. Loppujen lopuksi tarkastajat eivät löytäneet kunnanjohtajan tekemiä merkittäviä virheitä ainuttakaan.
Toimiessani sivistyslautakunnan puheenjohtajan, kunnanjohtaja oli lähes kaikissa kokouksissa läsnä ja osoitti kiinnostusta sivistyspuolen asioihin. asioihin.
On todella sääli, että nykyisen valtuuston eräät jäsenet ovat ryhtyneet ajamaan politiikkaa, jolla on kunnanjohtajaa yritetään irtisanoa luottamuspulan vuoksi ja tuhoamaan arvokkaita lähdetty irtisanomaan kunnanjohtajaa. Tällä menettelyllä tuhotaan Kinnulassa arvokkaita asioita ja saadaan kunta kaaokseen.

Kinnulassa 15.10.2013 Rauno Kinnunen

Saapunut sähköpostilla 17.10.2013 LIITE 6

Jorma Mönkkönen/jm Jyväskylässä 15.10.2013 Psykologi, organisaatiokonsultti FINOD
JUHA URPILAISEN HENKILÖSTÄ
Toimin kevään ja kesän 2012 kuluessa omalla ajallani psykologisena tukena Kinnulan kunnan virkamiesten johtoryhmätyöskentelyn kehittämisessä. Tällöin tutustuin myös kunnanjohtaja Juha Urpilaiseen ja hänen virkamiespersoonaansa. Yksityishenkilönä hän ei ole minun tuttuni. Tuolloin Juha Urpilainen avoimella ja mutkattomalla suhtautumistavallaan ja kyvyllään asettaa itsensä alttiiksi palautteelliselle arvioinnille antoi itsestään myönteisen vaikutelman.
Minulla ei ole kompetenssia arvioida kunnan hallinnointia sisällöllisesti ja menettelytapojen kannalta, mutta voin Juha Urpilaisen pyynnöstä kertoa joitakin näkemyksiäni hänestä henkilönä vuorovaikutuksellisten havaintojeni pohjalta. Johtoryhmäläisten kanssa käydyt keskustelut olivat luottamuksellisia eikä niistä tehty kirjallisia taltiointeja. Samoin henkilökohtaisen persoonallisuuspalautteen yhteydessä käytetty testimateriaali luovutettiin kopioimatta jokaiselle itselleen.
Johtoryhmätyöskentelyn kehittämisen tarkoituksena oli yhteisvoimaisuuden ja jaksamisen edistäminen Kinnulan kunnan parhaaksi. Tässä yhteydessä sain sellaisen käsityksen, että vaikka hallintoasiat pääsääntöisesti hoituivatkin, niin taustalla oli jännitettä virkamiesjohdon ja luottamusmiesjohdon välillä. Jännite tiivistyi etenkin kunnanjohtajan ja joidenkin vaikutusvaltaisen kunnallisten päätöksentekijöiden välisessä ristiriitaisuudessa. Tämä asetelma oli ilmeisesti jatkunut pitkään ja syntynyt osin jo silloin, kun Juha Urpilainen kunnanjohtajaksi valittiin.
En voi puhua johtoryhmän puolesta enkä esittää yksilöityjä näkemyksiä, mutta sallittaneen todeta, että johtoryhmä tuntui pääsääntöisesti olevan kunnallisasioissa esimiehensä kannalla ja hänen puolellaan. Kaiketikin nähtiin, että Juha Urpilainen on ammattitaitoisella, dynaamisella ja itseään säästämättömällä toiminnallaan mahdollistanut Kinnulan kunnan menestymisen. Tunnuttiin ajateltavan, että olisi haitallista kunnan tulevaisuudelle, jos kunnanjohtaja jostain syystä väistyisi. Johtoryhmän jäsenet vaikuttivat myös kantavan huolta kunnanjohtajan jaksamisesta. Samalla saatettiin toivoa, että hän jossain määrin malttaisi oman kunnan sisällä pitää hieman matalampaa profiilia ja varoa turhaa ärsyttämistä kulttuurin rajoja testaamalla. Sivumennen sanottakoon, että useinhan organisaatioissa arvostellaan ja moititaan esimiehiä johtamistyylin takia, mutta Kinnulassa ei tällaista juurikaan ilmennyt. Tämä puhunee sen puolesta, että Juha Urpilainen oli onnistunut myös ihmisjohtajana.
Juha Urpilainen on dynaaminen, voimakastahtoinen, osaava ja älykäs henkilö, jolla on nopea tilannetaju ja reagointivalmius. Hän on luontainen johtajatyyppi, joka pystyy luovuudellaan ja tarmokkuudellaan toteuttamaan visionsa. Kunnanjohtajana hän muistuttaa enemmän yritysjohtajaa kuin perinteistä virkamiestä. Kieltämättä hänessäkin on ripaus arrogantilta vaikuttavaa itsevarmuutta. Vapaamuotoisissa tilanteissa Juha Urpilainen on joviaali isäntä, joka huolehtii muiden viihtyvyydestä.
Johtoryhmän kehittämistilaisuuksissa Juha Urpilainen oli mukana yhteiskeskusteluissa rankentavalla ja muita huomioivalla tavalla, kuunteli ja antoi tilaa, mutta otti myös oman tilansa. Ei käy kiistäminen, että hänellä on vahvat mielipiteet, eikä hän epäröi niitä ilmaista. Mutta näissä istunnoissa hän ei pyrkinyt dominoimaan liikaa tai korostamaan asemaansa, vaan tuntui olevan mukana aidosti omana itsenään.

Juha Urpilainen ei ole nopeudestaan huolimatta huolettoman impulsiivinen, vaan ehtii tunneälynsä, hoksaavaisuutensa ja kokemuksensa avulla harkitsemaan toimintatapansa. Hän ymmärtää hallintopelin politiikkaa ja kestää kovaakin vääntöä. Palavereissa ja päätöksentekotilanteissa hän saattaa muiden edelle ehtivillä oivalluksillaan myös ärsyttää toisia enemmänkin muodollisesti ajattelevia. Näin ainakin silloin, jos kyseessä on periaatteellinen vastakkaisasetelma.
Tapasin Juha Urpilaisen viimeksi syksyllä 2012, kun hän oli kokemastaan stressistä uupunut. Hän on ollut huono turvautumaan ulkopuoliseen tukeen tai apuun. On kaiketi vieläkin. Hänen, kuten monen muunkin miehen, selviytymiskeino on ollut itseriittoinen elämänhallinta ja luottamus omiin voimavaroihin. Hänelläkin on ollut elämänkaarella traagisen koskettavia kokemuksia, joiden kanssa hän on elänyt melko yksin. On vähän ihmisiä, joiden kanssa asioita on voinut jakaa. Dynaamisen pinnan alla asuu herkkä mieli.
Viimeaikojen mediakohusta huolimatta minulla on edelleenkin myönteinen peruskäsitys Juha Urpilaisesta niin kiistämättömine ansioineen kuin inhimillisine vikoineenkin, ja kokonaisuutena ottaen sympatiani ovat enemmänkin hänen puolellaan
Jyväskylässä 16.10.2013
Jorma Mönkkönen