Aineiston kokoaminen Elämäjärvi – Kolmesataa savua -kyläkirjaan paisui paisumistaan. 250-sivuiseen kirjaan oli aluksi ajateltu haastatella pariakymmentä kyläläistä, mutta suunnitelmat muuttuivat pian.

Kirjatoimikunnan puheenjohtaja Kari Parkkonen arvioi aineistoa pohjattomaksi kaivoksi, kun hän esitteli kirjan valmistusvaiheita Elämäjärven kyläseuran 30-vuotisjuhlassa.

Parkkonen kertoi, että jos kaupan kassajonossa meinasi tarkistaa joltakin kirjaan liittyvää juttua, heti tuli kaksi uutta asiaa lisää. Kevättalvella oli jo pakko “lyödä stoppia”, jotta kirja ehti valmiiksi juhlaan.

Kirjaan otettiin mukaan myös Peninki, jota moni pitää Elämäjärven osana, sekä naapurikylä Rönny. Kari Parkkonen sanoi kyläkirjan tuoksuvan ja maistuvan elämälle. Siinä on yhtä lailla iloja kuin surujakin.

Kirjan toimittaja Tuija Siidorow nimitti tuotostaan enemmän muistelmateokseksi kuin historiakirjaksi.

— Kirja ei ole kaikenkattava teos Elämäjärvestä, Peningistä ja Rönnynkylästä. Jokaiselle lukijalle se varmaankin avautuu eri tavalla riippuen esimerkiksi lukijan iästä ja elinpiiristä.

— Itseäni liikutti esimerkiksi kuvaus lapsikatraasta uunin päällä talvisodan jouluna. Hyvin pienestä syntyi joulu ja kiitollinen mieli. Kontrasti nykyjouluihin on hurja ja antaa terveellistä ajattelemisen aihetta etenkin meille nuoremmille polville, Tuija Siidorow sanoi.

Kirjaan löytyi tietoa, joka ei ole laajasti tunnettua.

— Uutistoimittajana hätkähdin, kun kirjanteossa putkahti esiin vaiettu asia: sotavankileiri Peningissä. Sitä toivottavasti tuleva aika pystyy valottamaan lisää, Tuija Siidorow kertoi.

Kirjassa puhutaan muun muassa kyläkouluhistoriasta, Kortteisjärven kuivatuksesta, elinkeinoelämästä, liikuntaharrastuksesta, yhdistyksistä ja musiikista. Kyläseppiä, muurareita, kätilöitä ja muita taitavia ihmisiä mainitaan työhön tai harrastuksiin liittyen.