Kinnulalaisten äänestysaktiivisuutta voi vain ihmetellä. Vaikka äänestysaktiivisuus laski edellisistä seurakuntavaaleista, 43,4 prosenttia on lukema, johon vain Perho saattaa jossain vaiheessa yltää. Osat Perhon kanssa voivat kääntyä jo seuraavissa vaaleissa, jos Kinnulassa ei pysytä hereillä.
Melko varmasti Kinnulassa kirjataan jatkossakin huipputuloksia äänestämisessä. Kinnulalaisista 94,7 prosenttia kuuluu kirkkoon. Suomen ennätys sekin.
Ennätyslistaa jatkaa tieto, että nyt käydyissä vaaleissa 16- ja 17-vuotiaista äänesti 43,5 prosenttia. Alle kahdeksantoistavuotiaat olivat vanhempia aktiivisempia. Pihtiputaalla alle 18-vuotiaista äänesti vain 13,3 prosenttia.
Kinnulassa vanhemmat ovat onnistuneet siirtämään osallistumisen perinteen nuoremmille. Se on hatunnoston arvoinen suoritus tämän päivän Suomessa, jossa yhteiskunnallinen vaikuttaminen jää nuorison mielenkiinnon kohteita listattaessa monien muiden harrastusten varjoon.
Kinnulalaisten aktiivisessa äänestämisessä ei ole kyse pelkästä kilpailuhenkisyydestä. Taustalta löytyy tahto pitää oman seurakunnan ja kunnan asioiden hoito omissa käsissä.
Pihtiputaan äänestysprosentti oli 27,4. Kinnulaan verrattuna se kalpenee, mutta maakunnan ja koko maan vertailussa sijoitus on hyvä. Keskisuomalaisista seurakunnista edelle kiilasivat vain Kinnula ja Kuhmoinen.
Lapuan hiippakunnan aluetta voi äänestysaktiivisuuden perusteella kutsua suomalaiseksi raamattuvyöhykkeeksi. Seurakuntavaalit otettiin vakavasti siitä päätellen, että 20,4 prosentin äänestysaktiivisuus oli selvästi hiippakuntien korkein ja vastaavasti hylättyjen äänien määrä ylivoimaisesti pienin.
Savossa asennoidutaan tunnetusti elämään muuta maata enemmän huumorin pilke silmäkulmassa. Kuopion hiippakunnassa annetuista äänistä hylättiin kolminkertainen määrä Lapuaan verrattuna. Äänestysaktiivisuus oli koko maassa 15,5 prosenttia, Kuopion hiippakunnassa 15,2.
