Kieli on siitä hauska ilmiö, että se muuttuu koko ajan. Siitä voidaan olla montaa mieltä, ovatko uudissanat ja muutokset aina järkeviä tai hyödyllisiä, mutta jostakin uudet sanat ja sanonnat aina kertovat.

Viimeksi törmäsin uuteen sanaan ”nollari” Iltalehden laatujournalismia kuluttaessani. Ihmettelin, mikä ihmeen tyhmän nollapään lyhenne tämä on, mutta olin aivan väärillä jäljillä. 

Kyseessä on lempinimi 2000-luvulle, kuluvan vuosituhannen ensimmäiselle vuosikymmenelle. Sen alkuperä lienee englanninkielinen sana ”noughties”, joka taas tulee yhdestä englannin kielen nollaa tarkoittavasta sanasta ”nought”. 

Suomen kielessä 00-luvusta puhutaan kuitenkin mielestäni yleensä kaksituhattalukuna, joten kesti hieman tajuta.

Nyt meillä on siis kasari, ysäri ja nollari. 

Eri vuosikymmenillä pitää olla omat lempinimensä, koska niiden aikana muodissa olleille ilmiöille pitää saada naureskella jälkikäteen vähän hassun nimityksen saattelemana. 

Moderni ja ajan hermolla oleva kun naureskelee menneiden vuosikymmenien trendeille, mutta osaa poimia itselleen niistä ne tällä hetkellä muodikkaat jutut. Muoti kun kiertää koko ajan lyhenevällä syklillä. 

Kun osaa yhdistellä uusia trendejä ja muodikkaita vanhoja juttuja, on mahdollisimman in tällä hetkellä. Joku kaivaa sitten ajastamme esille kuvia kahdenkymmenen vuoden päästä nauraakseen meille kymmäreille. 

Nollari on loppujen lopuksi ihan hauska sana ja soveltuu suomen kieleenkin nollanolla-vuosikymmentä kuvaamaan. 

Internetin ihmeellisessä maailmassa kun kerrotaan, että vuosituhannen ensimmäisestä vuosikymmenestä on radiossa käytetty myös nimityksiä ”tuutausarit”, joka viitta englanninkieliseen nimitykseen ”two-thousands” ja ”kakkonen”, jonka keksijän aivonkäänteistä ei minulla ole harmainta aavistustakaan. 

Näihin verrattuna tuo nollari on oikein hauska ja suomalaiseen suuhun sopiva.

Voisin kirjoittaa oman tekstinsä siitä, kuinka harmittaa, kun suurin osa uusista sanoista pohjautuu englantiin. 

Miksei välillä otettaisi inspiraatiota uusiin sanoihin vanhasta kunnon ruotsista tai vaikka pohjoissaamesta, tämän valtiomme rajojen sisällä tätäkin kieltä kun puhutaan.

Mutta ei, koska kyse on vallasta. Kielillä on oma hierarkiansa, ja uusille ilmiöille keksitään ilmaus aina ensin englannin kieleen.

Pidetään suomen kieli kuitenkin mielessä, kun keksitään kuluvalle ja tuleville vuosikymmenille nimityksiä. Nyt eletään kymmäriä, ja parin vuoden päästä astutaan kaksarille!