Elämäjärven Kivinokassa syntyi 4. marraskuuta 1914 tyttö, joka sai nimen Elma.
Elma Väyrynen juhli satavuotissyntymäpäiväänsä sukulaisten ja muiden läheistensä kanssa pirteänä kuin peipponen.
Syntymäpäivä oli Elmasta mielestä päivä muiden joukossa.
— Ei se oikein miltään tunnu.
Elma elää tätä päivää. Hän ei haikaile mennyttä nuoruutta tai vuosia karjanhoitajana Rönnynkylän Uudellatalolla.
— Ne ovat jääneet selän taa. Ei siitä ole hyötyä niitä murehtia. Elukoiden hoito ei ainakaan kiinnosta semmoisena kuin se nyt on, Elma sanoo.
Elma oli yhdeksänlapsiseksi kasvaneen Väyrysen perheen esikoinen. Häntä seurasivat Eemeli, Eeva, Einari, Evert, Elsa, Pertti, Vilho ja Matti.
Syntymäpäiville osallistunut Vilho Väyrynen kertoi äitinsä Hiljan puhuneen Elman synnytyksestä. Tarina vahvistaa käsitystä, että lapsen syntymä oli Suomen suuriruhtinaskunnassa aika arkipäiväinen tapahtuma.
— Harjun naapurissa sijainneessa Kivinokassa oli savupirtti. Äiti sai vatsakipuja ja hänestä tuntui, että lapsi on tulossa. Pirtissä istui monta miestä ja äitiä alkoi nolottaa. Pihassa oli pistekota, jossa lämmitettiin vettä. Äiti livahti sinne, synnytti tytön, kääräisi lapsen kankaaseen ja palasi sisälle.
Pihtiputaalla elää ensimmäistä kertaa samanaikaisesti kaksi satavuotiast, Elma Väyrynen ja huhtikuussa merkkipäiväänvä viettänyt Sylvi Hakkarainen.
Jos terveyttä riittää, Kinnulan vanhin asukas Vieno Piispanen täyttää sata vuotta ensi vappuna.
Vuonna 1980 sata vuotta täyttäneita suomalaisia oli 53, mutta viime vuoden lopussa jo 706. Tasa-arvo ei koske yli satavuotiaita. Heistä naisia oli 617 ja miehiä 89.
