Luterilaisessa kirkosssa odoteltiin kaikessa rauhassa kuntauudistuksen tulosta ja ajateltiin, että seurakuntarakenteet muokkaantuvat sen mukaisesti.

Kirkolle tuli kiire, kun kuntahanke pakastettiin. Kirkosta eroaminen, muuttoliike ja maaseutuseurakuntien syntyvien ja kuolleiden epäsuhta aiheuttavat niin suuren vajeen kassavirtaan, ettei odotteluun ole varaa. Tulopuolen repeämää on ryhdyttävä paikkaamaan erityistoimin.

Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura kertoi Pihtiputaalla aikataulun, jonka mukaan seurakuntarakenteen uudistus etenee. Asiasta päättää toukokuun kirkolliskokous. Jos uudistusta puoltaa määräenemmistö, jokainen seurakunta kuuluu jatkossa useamman seurakunnan muodostamaan seurakuntayhtymään.

Piispa Peuran mukaan täällä luontevin muoto voisi olla Pohjoisen Keski-Suomen rovastikunnan rajoja noudattava yhtymä. Siihen kuuluvat Pihtiputaan,
Kinnulan, Viitasaaren, Karstulan, Kyyjärven, Saarijärven ja Äänekosken seurakunnat.

Yhteistyön tiivistämisestä on hyviä kokemuksia Pihtiputaalla ja Kinnulassa, mutta syvempi muutos lienee tarpeen. Yksin Pihtiputaan seurakunnan ennustetaan menettävän kymmenen vuoden aikana tuhat jäsentään. Yhtymiä on neuvottelutasolla mietitty vuosia, mutta niin raadollista kuin se onkin, köyhimmät seurakunnat eivät tahdo kelvata rikkaimpien kavereiksi. Piispa Peura lupaa kirkkohallituksen huolehtivan, että jokainen seurakunta pääsee osaksi laajempaa yhtymää.