Vuosi vuodelta joulu tuntuu saapuvan yhä aikaisemmin. Edes Halloweenia ja pyhäinpäivää ei keretä viettää loppuun, kun Petteri Punakuono ja kumppanit jo raikaavat tavaratalojen kaiuttimista. Samalla käynnistyy yksi vuoden vilkkaimmista juhlasesongeista, pikkujoulukausi.

Pikkujoululla on juuret adventin vietossa. Adventista alkoi Kristuksen odotus ja paasto, joka päättyi joulupyhinä.

Nykyisen muotoinen pikkujoulujen vietto alkoi vakiintua Suomessa ensimmäisen maailmansodan jälkeen, jolloin lähtökohtana olivat koulujen kuusijuhlat. Adventin aikaan vietetyistä ylioppilaskuntien syyslukukauden viimeisistä iltamista muodostui vähitellen nykyinen pikkujoulu. Voi kuinka ajat ovatkaan muuttuneet.

Nykyisin pikkujoulut ovat yrityksissä, yhdistyksissä ja organisaatioissa suurin vuosittainen juhla. Silloin kestitään ja kiitetään menneen vuoden saavutuksista. Tai vaihtoehtoisesti voidaan antaa palautetta itseä harmittavista asioista. Usein punaviinin tai terästetyn munatotin rohkaisemana.

Pikkujoulun kaltaisissa juhlissa moni ihminen saattaa tuntea painetta alkoholinkäytön suhteen. Juhlimiskoodisto ei ole mikään pikkujuttu, vaan kysymys on olennaisista sosiaalisista taidoista. Näin toteaa suomalaista yökerhojuhlintaa tutkinut valtiotieteen tohtori Antti Maunua. Hänen mukaansa alkoholin merkitys juhlinnassa on vähentynyt, mutta niin sanottuun biletyskoodiin liittyy monia julkilausumattomia normeja.

Täytyy haluta juoda riittävästi, jotta pääsee samalle aaltopituudelle muiden kanssa, mutta ei liikaa, jottei ole nolo. On tärkeää kontrolloida omaa toimintaansa.
Milloin juhlimisesta tuli näin monimutkaista?

Toisaalta Maunuan toteama on täysin totta. Nykyään känniääliöitä katsotaan jokseenkin kieroon, minkä voi ajatella olevan ainoastaan positiivista.

Samalla tutkimuksen tulokset kuulostavat hälyttäviltä sosiaalisessa mielessä. Tarvitsevatko suomalaiset todella alkoholia ylittääkseen ihmisten välisen etäisyyden?

Kenties pikkujouluihin rinnastetut ylilyönnit liittyvät myös juhliin ladattuihin suuriin odotuksiin. Erityisesti isommissa yrityksissä pikkujoulut voi olla ainoa tilaisuus tavata ihmisiä organisaation eri tasoilta.

Olisikin tärkeää, että yhteistä työhyvinvointia ja keskustelukulttuuria painotettaisiin myös arjessa.

Siksi yhteiset kahvihetket ja pizza-perjantait ovat tärkeä osa työpaikalla viihtymistä, ei vain kerran vuodessa järjestettävät pikkujoulut.