Pääkirjoitus Heikki Jämsén

Keinovaloa pimeydessä vaeltavalle kansalle

Suomeen on viime kuukausien aikana tullut kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita. Tottumista oudon, pohjoisen maan oloihin hankaloittaa se, että aurinko piilottelee horisontin tai pilvipeiton takana ja valaisee kirkkaimpinakin päivinä vain hetken.

Arvattavasti ennätysmäisen lämpimän marraskuun ja jo pitkälle lumettomana jatkuneen joulukuun pimeys on ollut jokaiselle tulijalle yllätys.

Pimeimpiä kuukausia eletään lokakuusta tammikuuhun. Valon puute masentaa tai vähintään rasittaa myös siihen tottuneita suomalaisia. Suoranaisesta kaamosmasennuksesta kärsii noin prosentti väestöstä ja lievempiä oireita aiheuttavasta kaamosrasituksesta jopa joka kolmas.

Luonnonvalon vähäisyys aiheuttaa monenlaisia oireita. Niihin kuuluvat ylenmääräinen väsymys, makean nälkä ja lihominen. Joulun sijoittuminen vuoden pimeimpään aikaan osuu hyvin kohdalleen senkin vuoksi, että jouluna on lupa keskittyä myös makeiden herkkujen syömiseen ja helpottaa siten kaamosrasituksen vaikutusta.

Pimeyttä vähennetään lisäämällä valoja. Jo vuosia jokainen itseään ja asukkaitaan kunnioittava kunta on valaissut pääraittinsa jouluvaloilla. Kotien pihavalaistuksessa suositaan aiempaa rauhallisempia valosarjoja, jotka sytytetään aina vain aikaisemmin. Hyvä niin. Maailmassa ei ole koskaan liikaa valoa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>