Maaliskuussa 60 vuotta täyttänyt Lions Club Pihtipudas jatkoi juhlavuottaan Tervalta tuoksuvassa liikuntatapahtumassa. Järjestelyihin osallistuivat myös Kati Laine-Rissanen kunnan liikuntatoimesta sekä tarjoilusta huolehtinut Keski-Suomen Metsänhoitoyhdistys.

Pihtiputaalaisia kutsuttiin patikoimaan tai pyöräilemään Rapeikon tervahaudalle, jossa paljastettiin tervamuistomerkki. Kaunis kevätilta houkuttelikin paikalle runsaasti yleisöä.

Leijonat saivat muistomerkki-idean pari vuotta sitten. Mielessä oli LC Pihtiputaan retki Viron Otepäähän, jossa kerrottiin sikäläisestä karhupaalusta.

Klubin presidentti Pekka Arkilahti sanoi, että virolaisen paalun väitettiin antavan virtaa ja voimaa, jos sitä halaa. Arkilahti toivoi, että tervamuistomerkin halaaminen antaa puhtia Rapeikon luontopolulle.

Tervapaalun tukki on katkaistu Metsäkolmion lahjoittamasta lehtikuusesta. Paalun suunnitteli Ari Kahilainen. Ari Saastamoinen hoiti parkkauksen ja asennuksen jo syksyllä. Leijonat viimeistelivät muistomerkin tervaamalla sen muutamaa päivää ennen paljastamista.

Tervanpoltto alkoi Pihtiputaalla 1600-luvulla. Pekka Arkilahti arvioi, että se on ollut ensimmäistä teollista toimintaa paikkakunnalla. Tervamestareita tuli Pohjanmaalta, kuten Terva-Antti ja Terva-Aapo. Tervalla käsiteltiin veneet, reet ja sukset ja sitä on käytetty myös lääkkeenä.

Tervaperinnettä tutkinut Mauri Perälä on löytänyt Pihtiputaalta ainakin 400 maatunutta tervahautaa.

LC Pihtipudas elvytti tervanpolton vuonna 1992, jolloin klubi rakensi haudan Rapeikolle. Vetovastuun otti metsäteknikko Erkki Veistola, joka sai innokkaasta toiminnastaan kunnianimen Terwa-Erkki.

Leijonat järjestivät Rapeikolla viihdetapahtumia Terwapuhteiden nimellä ja heillä oli myös myynnissä tervaa kirkkojen paanukattojen tervaukseen, venetervaksi ja jopa löylyaromiksi.